Tulos: Ei valittu
Puolue: Kokoomus
Vaalipiiri: Pirkanmaa
Kotisivu: http://sonjahietaranta.fi
Olen Pirkanmaalainen eduskuntavaaliehdokas, äiti, vaimo ja sairaanhoitaja. Koulutukseltani olen terveystieteiden maisteri ja työskentelen ylihoitajana Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Olen työskennellyt julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa 25 vuotta.
Sote ja hyvinvointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon monituottajamallia pitää vahvistaa. Palvelut pitää tuottaa siellä, missä ne voidaan tarkoituksenmukaisesti, sujuvasti ja vaikuttavasti tuottaa. Yksityiset
ja järjestöt ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveyshuollon palveluketjua.
Hoitajapula on todellinen. Terveydenhuollossa ja erityisesti hoivapalveluissa tarvitaan muitakin kuin terveydenhuollon koulutuksen saaneita työntekijöitä. Ihmisen kohtaaminen ja avustaminen päivittäisissä toiminnoissa vaatii aikaa ja halua tehdä hoivatyötä, kaikkeen hoivaan ei tarvita terveydenhuollon koulutusta. Hoitajamitoitus ei saa muodostua esteeksi hoivan järjestämiselle.
Systemaattisesti kerätyllä vaikuttavuustiedolla palveluntuottajat asetetaan tasa-arvoiseen asemaan. Erityinen merkitys vaikuttavuustiedoilla on mielenterveys- ja päihdesairauksien hoidossa. Toimien kohdentaminen näihin potilasryhmiin vähentäisi kustannusten lisäksi merkittävästi inhimillistä kärsimystä.
Nuoret ja tulevaisuus
Nuorten mielenterveysongelmat ja koulupudokkaiden määrä on kasvussa. Oppivelvollisuusiän nostaminen ei tuo nuoria takaisin kouluun. Resurssien kohdentaminen kouluihin tukee lapsen ja perheiden hyvinvointia, samalla vaikutetaan oppimistuloksiin parantavasti.
Peruskouluissa pitää olla riittävästi henkilökuntaa, opettajien lisäksi tarvitaan koulunkäyntiavustajia, sosionomeja sekä toimiva kouluterveydenhuolto. Koulussa nuoren tukeminen ja avun vastaanottaminen tapahtuu luontevimmin.
Ilmasto
Ilmastonmuutoksen eteneminen pitää pyrkiä estämään kaikin keinoin. Ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista pitää lisätä. Ilman elinkelpoista maapalloa ei paljon muullakaan ole väliä.
Talous
Työnteon pitää olla kannattavaa. Kokoaikaisen työn rinnalle tarvitaan paremmat mahdollisuudet tehdä osa-aikaista työtä, kevennettyä työtä ja ihmisten elämäntilanteeseen sovitettua työtä. Nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt pitää saada nykyistä paremmin mukaan työmarkkinoille. Työllä on merkitystä myös yhteisöön kuulumisen näkökulmasta.
Työn tekemisen ja teettämisen pitää olla kannattavaa. Työnantajan velvotteita pitää keventää ja toisaalta tukia mukauttaa niin, että työn vastaanottaminen on kannattavaa. Kaikkien etu on, että työtä voi tarjota ja vastaanottaa matalalla kynnyksellä.
Velkaantuminen ei voi jatkua ja siksi valintoja joudutaan tekemään. Yksilön ei pidä olla toiminnan kohde, vaan jokaisen ihmisen mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan, päätöksentekoon ja työntekoon pitää vahvistaa. Silloin ihminen voi aidosta olla vastuussa omasta elämästään ja valinnoistaan.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.
Verotusoikeuden lisäksi kirkolle kuluu myös velvoitteita, joten ennen kuin velvoitteiden järjestämisestä muulla tavalla on sovittu ei verotusoikeutta voi poistaa.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Evankelis-luterilaisen kirkon tulee hoitaa hautaustoimi ja saada siitä korvaus.
Hautaustoimen järjestämistä pitää tarkastella uudelleen, koska kirkon hautaustoimi ei nykyisellään pysty vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen parhaalla tavalla. Hautaustoimen siirtäminen valtiolle tai kunnille vaatisi huolellisen selvityksen sekä arvion muutoksen kannattavuudesta ja perusteellisen valmistelun, jos siihen ryhdyttäisiin.
Nykyisestä järjestelmästä ei tarvitse luopua, mutta uudistaa sitä pitäisi ja lisätä kirkon, kuntien ja valtion yhteistyötä.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Yhdistetään opetus osittain, esimerkiksi maailmanuskontojen perusteet opetetaan kaikille samalla kertaa.
Yhteinen keskustelu elämänkatsomuksellisista asioista lisää ymmärrystä ja laajentaa näkökulmaa toisia kohtaan.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia tulee tarjota niitä haluaville koulun toimesta.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Alaikäisiin lapsiin ei pidä kohdistaa kajoavia toimenpiteitä kuin terveydellisistä syistä.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Huivin käyttö ei ole este työskentelylle kaupassa tai esim. sairaalassa. Sen sijaan koko kasvoja peittävä huivi estää tunnistamisen ja vaikeuttaa vuorovaikutusta. Jos työnteko vaatii työasun, täytyy sitä voida työnantajan edellyttämällä tavalla käyttää.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Laissa pitää kieltää jumalanpilkka.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivät tulee sitoa kirkkolakiin, eikä muutoksia saa tehdä ilman kirkolliskokouksen päätöksiä.
Yhteiskunnallista keskustelua pitää käydä, jos kirkolliset vapaapäivät muutetaan kansallisiksi juhlapäiviksi. Silloin on tarpeen vapaapäivien ajankohdan lisäksi keskustella niiden merkityksestä ja tarpeellisuudesta.