Matti Turunen (85)

Tulos: Ei valittu

Puolue: Kristillisdemokraatit
Vaalipiiri: Savo-Karjala

Kotisivu: https://www.facebook.com/matti.turunen1

Olen Matti Turunen ja olen Suomen kansallisoopperan oopperalaulaja, Joensuussa syntynyt ja kasvanut kanttori ja yliopistotason pedagogi.

Olen ollut hallituksen jäsenenä ja aktiivisena toimijana mm. Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry:ssä, Suomen kristillisessä rauhanliikkeessä, Joensuun Gospel ry:ssä ja Paikallisekumenian jaoston jäsenenä Suomen ekumeenisessa neuvostossa. Lisäksi olen toimittanut ohjelmia ja tuottanut konsertteja Radio Deille. Joensuun seudulla olen toiminut kanttorina 25 vuotta ja muusikkona verkostoni kirkkojen, herätysliikkeiden ja tunnustuskuntien välillä on laaja.

Yliopistopedagogina olen opettanut kansainvälistä kirkkomusiikkia ja laulua Kuopion ja Helsingin Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoille ja puhe- ja laulutaitoa Joensuun Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijoille.

Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.

Verotusoikeus liittyy kirkkojen lakisääteisiin tehtäviin mm. hautaustoimen puolella.

Mikäli tehtäviin liitettäisiin muita vastuita, olisi tärkeää, että muut uskontokunnatkin voisivat saada osansa. Tällä hetkellä käytännössä kuitenkin nämä kaksi kirkkokuntaa hallinnoivat hautaustointa ja muita lakisääteisiä toimia suurimmalla panoksella.

Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.

Hautaamisen järjestelyt ovat olleet hyvin toimivat. Kuitenkin hautojen hoidon kustannukset ovat nousseet kovin korkeiksi ja yksityiset ihmiset pohtivat, onko siunattuun maahan hautaaminen ainoa tapa jäädä vaalimaan muistoa. Olisi huolehdittava, etteivät ainakaan taloudelliset esteet muodostuisi siunattuun maahan hautaamisen esteeksi.

Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
18 vuotta on sopiva ikäraja.

On hyvä, että lapsi saa mm. rippikoulun kautta täyden ymmärryksen siitä, mistä kirkon työssä ja hengellisessä elämässä on kyse. Koulujen keskittyessä yleisemmän hengellisyyden ja dialogin opettamiseen, korostuu uskontokuntien oman toiminnan esittelyn ja opettamisen tärkeys.

Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Yhdistetään opetus osittain, esimerkiksi maailmanuskontojen perusteet opetetaan kaikille samalla kertaa.

Oma hengellinen pohja on hyvä tuntea, uskonnot määrittävät kuitenkin vanhastaan myös suomalaista identiteettiä. Oman vahvan hengellisyyden tuntemisen pohjalta on hyvä käydä dialogia muiden uskontojen kanssa ja löytää myös yhdistäviä tekijöitä.

Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.

Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia tulee tarjota niitä haluaville koulun toimesta.

Myös muiden uskontojen tilaisuuksiin on hyvä tutustua avoimesti. Tähän antaa hyvän mahdollisuuden mm. YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikko, helmikuun 1. viikko, jota Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry. koordinoi Suomessa.

Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.

Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.

Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.

Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.

Tärkeintä olisi, ettei ihminen voisi uskonnon takia pahoin. Joskus jumalanpilkka voi olla myös ihmisen harkintakyvyn puutetta, jolloin siitä rankaiseminen voi tuntua ihmisestä epäoikeudelta. Kuitenkaan uskontojen halveeraaminen ei ole missään nimessä hyvää käytöstä ja tässä suhteessa kaikinpuolista kunnioitusta pyhää kohtaan olisi korostettava.

Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivät tulee sitoa kirkkolakiin, eikä muutoksia saa tehdä ilman kirkolliskokouksen päätöksiä.

Pyhäpäivien lepopäivän ominaisuus on hyvä myöntää ja hyödyntää. Työtä ennättää kyllä tekemään, mutta itse ainakin koen, että hengellistä sisältöä tarjoavat pyhäpäivät myös hoitavat ihmistä ja antavat levolle suuremman syvyyden, jos sen vain itselleen sallii.