Petra Packalén (120)

Tulos: Ei valittu

Puolue: Suomen kommunistinen puolue
Vaalipiiri: Pirkanmaa

Kotisivu: http://www.facebook.com/petra.packalen

Syväpunainen aktivisti aina työtä tekevien eli enemmistön puolella, rahan valtaa ja markkinataloutta, yksityistämistä ja uusliberalismia vastaan!

Olen Tampereen vapaa-ajattelijoiden aktiivi ja hallituksen jäsen. Toimin aktiivisesti sellaisen maailman puolesta, jossa ihminen voi elää koko elämänkaarensa ilman, että joutuu tahtomattaan tekemisiin kirkkojen tai uskonnon tuputuksen kanssa.

Hyvinvointi koostuu yhdessä omistetuista, julkisista palveluista ja laajasta perusturvasta kaikille maassa asuville ja oleskeleville. Hyvinvointia kaikille luo myös hyvät työehdot. Ay-liikkeen on noustava vaatimaan lisää oikeuksia työläisille ja oltava yhä aktiivisempi myös poliittisessa vaikuttamisessa.

Ammatti: Tiedonantaja-lehden päätoimittaja
Ammattiliitto: Journalistiliitto
Luottamustoimia: Suomen kommunistisen puolueen poliittisen toimikunnan jäsen, Tampereen seudun osuuspankin edustajiston jäsen, Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n varapuheenjohtaja.

Olen myös sivutoiminen musiikkitapahtumien tuottaja ja dj.

Työhistoriani:

2002 – 2007: sekatyöläinen (ravintola-ala, siivooja, keräilijä tukussa, tapahtumatuottaja, dj...)

2007 – 2016: postityöntekijä (Tre POK)

2016 - 2018: pääsihteeri, Suomen kommunistinen puolue

2018 -> päätoimittaja, Tiedonantaja

Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Pitää poistaa, ja valmistelu on aloitettava seuraavan neljän vuoden kuluessa.

Kirkko ja valtio on erotettava toisistaan ja verotusoikeuden poisto on yksi isoimmista muutoksista, joka tähän päämäärään vaikuttaa. Julkisten tukien haussa kaikkien uskonnollisten yhteisöjen on oltava samalla viivalla muiden järjestöjen kanssa.

Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Hautaustoimi tulee siirtää pääosin valtion tai kuntien tehtäväksi.

Hautaustoimi tulee siirtää julkishallinnon tehtäväksi, oli sen taso sitten paikallinen, alueellinen tai valtiollinen.

Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
Ikärajan on oltava alle 15, esimerkiksi 12 vuotta.

Lasta ei ylipäänsä saisi liittää uskontokuntaan ilman hänen suostumustaan. Sellaista suostumusta ei tietysti lapsi voi edes antaa, kuin vasta tietyssä iässä.

Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Katsomusaineet erillisinä oppiaineina lopetetaan, katsomuksista opetetaan mm. historian yhteydessä.

Katsomusaineiden sijaan esimerkiksi filosofian voisi ottaa oppiaineeksi jo peruskoulussa. Myös etiikan opetus kuulostaa hyvältä ajatukselta uudeksi oppiaineeksi katsomusaineiden sijaan. Tai miten olisi rauhankasvatus? Siinä oppisi paljon maailman eri kulttuureista.

Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.

Ev.lut. kirkkoon liitettyjen holhoava uskonnonopetuksen pakollisuus on lopetettava.

Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Ei, peruskoulun ei tule viedä lapsia jumalanpalvelukseen. Oppilaat voivat osallistua vapaa-ajallaan.

Peruskouluun ei mielestäni kuulu se, että fiktiivisiä tarinoita esitetään totena. Ei oppitunneilla, eikä muussakaan koulun järjestämässä toiminnassa.

Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.

Ihmisen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen menee aina uskonnonharjoittamisen vapauden edelle.

Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.

Eläimen oikeus hyvään kuolemaan ilman kipua menee aina uskonnonharjoittamisen vapauden edelle.

Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.

Aina ennen, kuin aletaan puhumaan pukeutumiskoodeista työpaikoilla, on määriteltävä, millaisesta työstä ja työpaikasta puhutaan. Tasoja on erilaisia.

Selkeä taso on se, jossa työturvallisuus ei salli mitään muuta pukeutumista, kuin työnantajan tarjoaman tai vaatiman vaatetuksen.

Tällainen paikka ei kuitenkaan ole ruokakauppa. Siellä ei ole mitään syytä kieltää työläiseltä huivia tai esimerkiksi ristiä kaulassa. Työvaatteet kyllä näidenkin kanssa erottuvat joukosta.

Järki on hyvä olla mukana tämän aihepiirin keskusteluissa. Se, että joku sallisi kaupassa työvaatteiden kanssa pienen osan ihmisen omaleimaisuutta, ei tarkoita, että hän haluaisi opettajan menevän alakoululuokan eteen Haista vittu! -paidassa.

Toinen esimerkki: se, että sallii ravintolatyöntekijällä tatuoinnit, ei tarkoita, että sallisi ravintolatyöntekijällä hakaristitatuoinnin.

Toisin sanoen, tätä kysymystä ei voi yleistää.

Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Jumalanpilkkaa ei saa kieltää laissa.

Uskonnot eivät saa olla arvostelun yläpuolella.

Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.

Jos tällainen lakimuutos tehdään, on hyvin tärkeää, että kansallisten (palkallisten) vapaiden määrä ei vähene vuositasolla sen vuoksi.

Juhlapyhät Suomessa ovat olleet yhteisten juhlien ja levon hetkiä jo ennen, kuin kristinusko on kaapannut ne aikoinaan omiin tarkoituksiinsa. Voidaan ihan hyvin pitää palkalliset keskitalven vapaat (joulu), keskikesän vapaat (juhannusaatto) jne. Joissain maissa asia on ratkaistu ns. Bank holidaylla. Eli tietyt viikonloput on joka vuosi pidennetty kansallisilla vapaapäivillä.

Vappu ja itsenäisyyspäivä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten kirkkoa ei tarvita määrittelemään kansan yhteisiä vapaapäiviä. Tällaiset koko kansan vapaapäivät ovat kuitenkin välttämättömiä. Työn vastapainoksi tarvitaan yhteisiä juhlan hetkiä. Kansallisia vapaapäiviä saisi olla enemmänkin. Esimerkiksi Kansainvälinen naistenpäivän 8.3. ja perinteisen syysjuhla kekrin aikaan.