Tulos: Ei valittu
Puolue: Kristillisdemokraatit
Vaalipiiri: Vaasa
Kotisivu: http://m.facebook.com hannu kippo
Olen tehnyt elämäntyöni luterilaisen kirkon herätysliikkeen ja lähetysjärjestön julistustyössä ja valtakunnallisen lehden päätoimittajana ja kustannusliikkeen toimitusjohtajana. Olen ollut myös neljän kunnan paikallislehden päätoimittaja sekä maakuntalehden markkinointikonsultti ja vielä kaupallisella puolella tehtaan edustajana kotimaassa, mutta tein myyntiä myös Saksassa ja messuilla Ruotsissa. Olen Kokkolan kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän pj, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuutettu ja valt. ryhmän vpj. Maakuntavaltuuston jäsen. Olen myös kirkolliskokousedustaja ja ollut kirkon luottamustoimissa sen kaikilla tasoilla. Olen Keski-Pohjanmaan kirjamessut ry:n pj.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.
Kirkon kallein aarre on evankeliumi, ei siis verotusoikeus tai julkisoikeudellinen asema. Verotusoikeus ja julkisoikeudellinen asema toisaalta kahlitsevat kirkkoa. Sen sanoma voisi selkeytyä uudelleen sanan kirkon sanomaksi, jos esimerkiksi verotusoikeuteen puututtaisiin, mutta samalla yhteiskunnan vastuut kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista ja hautaustoimesta, diakoniasta sekä osasta väestökirjanpitoa kasvaisivat entisestään. Kirkon perustehtävää lain ja evankeliumin julistusta tulee selkeyttää ja terävöittää. Olen sanonut usein, että kirkollamme on saarnan kriisi. On tärkeää hakea hyvää tasapainoa, jossa kirkon sanoma saa hapattaa yhteiskuntaa. Nyt tilanne on kääntynyt vähän päälaelleen.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Evankelis-luterilaisen kirkon tulee hoitaa hautaustoimi ja saada siitä korvaus.
Nykyinen malli on osoittautunut toimivaksi. Olen nähnyt, että esimerkiksi väestökirjanpidon siirtäminen pois seurakunnilta suurempiin kokonaisuuksiin ei ole tuonut kovin paljon onnistumisia. Palvelu on hidastunut/huonontunut ja ainakin alun kustannukset olivat päätä huimaavat.
Jos hautaustoimi siirrettäisiin - hautausmaat myytäisiin - yhteiskunnalle, voisi edessä olla kiista siitä, saako hautausmailla käyttää ristejä tai muita kristillisiä symboleja.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
18 vuotta on sopiva ikäraja.
Kirkollisten vaalien äänestysikäraja taitaa olla perusteltu, mutta mielestäni se ikä, jolloin ihmisestä tulee oikeustoimikelpoinen, voisi olla yhtä perusteltu.
Murheellisena olen kysellyt, julkisestikin, mitä esimerkiksi kirkon rippikouluissa opetetaan, kenen katekismusta, kun kirkon jäsenmäärää suurempi ikäluokka käy rippikoulun, mutta pian sen jälkeen eroavat kirkosta.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Nykyinen jako uskontoihin ja elämänkatsomustietoon säilytetään.
Oman uskonnon opetus on säilytettävä. Se on osa suomalaista kulttuuria. Kaikenlainen, turha herkkähipiäisyys esimerkiksi vapaa-ajattelijoiden, Setan, ja ateistien taholta jääköön omaan arvoonsa, silloin kun on kyse esimerkiksi kristittyjen kotien lasten opettamisesta.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Ei, ET on edelleen rajattava vain oppilaille, joiden omaa uskontoa ei opeteta.
Nykyinen malli on ollut toimiva ja hyvä. Maamme tarvitsee todella paljon opetusta, jonka pohjana on kristillinen ihmiskäsitys. Se ohjaa hyvällä ja levollisella tavalla kunnioittamaan toista ja myös itseä.
Lisääntynyt koulukiusaaminen ja esimerkiksi jengiväkivalta ja nuorten muut väkivallan teot kertovat karua kieltään siitä, että turvallisuutta ja vastuun korostamista kaivataan lisää.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia tulee tarjota niitä haluaville koulun toimesta.
Olen itse käynyt koulujeni järjestämissä jumalanpalveluksissa, ja myös aamuhartaudet pyörivät säännöllisesti. Minulla ei ole niistä huonoa sanottavaa. Miksi myisimme tämän kulttuurin muutaman äänekkään tähden?
Vanhempia tulee rohkaista pyytämään, että seurakunnat kutsuisivat kouluja edelleen yhteisiin koululaisjumalanpalveluksiin. Mutta samalla kirkon tulee kantaa vastuu siitä, että niiden sanoma on kohdallaan; sanan ja tunnustuksen mukaista.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
Kristittynä tietysti toivon, että raamatunmukainen kristillinen julistus vapauttaa eri kulttuureista tulevat näkemään, että ympärileikkausta ei tarvita. Vapahtaja riittää.
Ehdotonta kieltoa en kannata. Korkeimman oikeuden ratkaisu on ollut hyvin perusteltu.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
Eläinten turhaa kärsimystä teurastuksessa tulee välttää. On hyvä, jos teurastus voidaan tehdä valvotuissa oloissa esimerkiksi siten, että verenlasku voidaan aloittaa samaan aikaan tainnutuksen kanssa. Muuten voi olla, että eri kulttuureista tulevat uskonnolliset yhteisöt siirtyvät niin sanottuihin "salateurastuksiin", joita ei valvo kukaan. Se tilanne ei ainakaan paranna nykyistä käytäntöä ja eläinten asemaa.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Uskonnolliset tunnukset tulee sallia, niin kaularisti kuin huivikin.
Samalla esimerkiksi itse olen kaupoissa käydessäni, jos tarjolla on ollut vaikka Buddhan kuvia, kysynyt, mistä teiltä saa ostaa ristejä. On oikein hyvä havahduttaa kauppoja molempiin suuntiin,
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Laissa pitää kieltää jumalanpilkka.
Nykykäytäntö on tässäkin hyvä. Tosin se lienee monilta osin osoittautunut "lain kuolleeksi kirjaimeksi."
Kristinuskoa kristityssä maassamme kyllä monella tavalla pilkataan ja kristityiksi tunnustautuvia ihmisiä pidetään usein toisen luokan kansalaisina. Eräänlaisena pilkkaamisena voidaan pitää myös uskonnollisen sananvapauden rajoituksia. Joskus näyttää, että poliittisia aatteita suojellaan paremmin kuin uskonnollista vakaumusta.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivät tulee sitoa kirkkolakiin, eikä muutoksia saa tehdä ilman kirkolliskokouksen päätöksiä.
Ei pidä hukata kulttuurimme juuria. Muutamia vuosia sitten Yleisradion ohjelmajohtaja kävi kirkolliskokouksessa kertomassa, että he aikovat siirtää ehtookellojen soiton puoli seitsemään klo 18:n sijasta. Silloin joku kysyi: Siirretäänkö kello 12 aikamerkkikin sitten puoli yhteen?