Tulos: Ei valittu
Puolue: Vihreä Liitto
Vaalipiiri: Uusimaa
Kotisivu: https://santerileinonen.fi
Olen kuntapoliitikko ja kolmannen sukupolven vihreä Hyvinkäältä. Opiskelen venäjän kieltä, Venäjä-tutkimusta ja islamia Helsingin yliopistossa sekä sotatiedettä Maanpuolustuskorkeakoululla. Olen ulkopolitiikan osaaja. Myös ilmastonmuutos edellyttää meiltä kansainvälistä yhteistyötä. Vaalien isot kysymykset ovat talous ja turvallisuus. Nyt tarvitaan kansanedustajia, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä ja tuntevat Venäjää. Isänmaallisuuteen kuuluu kantaa huolta jokaisesta
suomalaisesta. Eduskunnassa haluan näyttää, että politiikkaa voi 2020-luvulla tehdä yhteistyöllä ja nostamalla muita ylöspäin
Olen Hyvinkään kirkkovaltuuston jäsen ja körttiaktiivi. Puolustan sekä negatiivista että positiivista uskonnonvapautta. Erityisen tärkeinä pidän uskonnollisten ja uskonnottomien vähemmistöjen oikeutta olla ja näkyä Suomessa sekä eri katsomusten yhteistä dialogia.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Päinvastoin, verotusoikeutta on tarjottava myös muille uskontokunnille.
Verotusoikeudesta ei ole kenellekään mitään haittaa. Suomen ev.lut. kirkko ja ortodoksinen kirkko maksavat valtiolle korvauksen kerätyistä veroista. Veroa ei tarvitse lainkaan maksaa, jos ei halua kuulua kirkkoon. Sen sijaan verotusoikeus kaikille uskontokunnille samoille ehdoilla lisäisi tasa-arvoa ja vähentäisi radikalisaation riskiä, kun uskontokuntien rahoitus on avointa ja kotimaista.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Evankelis-luterilaisen kirkon tulee hoitaa hautaustoimi ja saada siitä korvaus.
Nykyinen hautaustoimenjärjestely on toimiva, eikä sitä ole syytä muuttaa. Uudistukset tulevat yleensä kalliiksi. Muilla yhteisöillä (säätiöt, yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat) on jo nyt oikeus oman hautausmaan perustamiseen halutessaan), vaikka päävastuu on ev-lut seurakunnilla.
Tärkeää on varmistaa, että jokainen henkilö saa mahdollisuuden oman katsomuksensa mukaiseen hautapaikkaan ja muistotilaisuuteen, vaikka hautausmaan omistaisikin uskonnollinen yhdyskunta.
Taloudellista tukea olisin valmis antamaan kaikille julkisille hautausmaille, mutta kilpailutus ei ole monopolipalveluissa järkevä ratkaisu.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
On tärkeää, että jokainen saa itse päättää omasta uskontokunnan jäsenyydestään. Tarkka ikäraja tulee määrittä lapsen kehityksen perusteella. En ole psykologi, joten vaikea sanoa, onko parempi ikäraja 12 vai 15 vuotta. Vanhemmilla on lisäksi oikeus antaa lapselleen katsomuksellista kasvatusta (uskonnotonta, uskonnollista tai vaikka aatteellista).
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Yhdistetään opetus osittain, esimerkiksi maailmanuskontojen perusteet opetetaan kaikille samalla kertaa.
Vihreät kannattavat mallia, jossa oppilaalla on sekä yhteistä että omaa katsomusainetta. Tämä on tärkeä tasa-arvokysymys. Oma katsomusaine on tärkeä erityisesti vähemmistöuskontoihin kuuluville. Lisäksi yleissivistyksen lisäksi oppilaiden on tärkeä tuntea oma uskonnollinen katsomuksensa, tämä ehkäisee mm. radikalisaatiota.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Kaikilla on oltava oikeus valita haluamansa katsomusaine. Pidän outona, että ev.lut. kirkon jäseniltä tämä on rajattu pois. Nyt osa nuorista joutuu eroamaan kirkosta päästäkseen ET:n tunneille.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, eikä vain evankelis-luterilaisia vaan muidenkin uskontojen tilaisuuksia.
Koulujen jumalanpalvelukset ovat kivoja perinteitä, jotka eivät ole keneltäkään pois. Ketään ei pidä pakottaa osallistumaan uskonno harjoittamiseen, ja esimerkiksi joulujuhlan ja joulukirkon tulee olla selkeästi eri tilaisuudet.
Laki sallii jo nyt muiden uskontojen tilaisuuksien järjestämisen ja tämä on erittäin kannustettavaa, jos vain kysyntää on.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Asia on monimutkainen ja edellyttää lisää perehtymistä. Olen taipuvainen itse ajattelemaan, että lapsen etu on aina ensisijainen, eikä pysyviä fyysisiä vahinkoja tulisi lapsiin aiheuttaa.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Uskonnollisesta syystä tulee sallia verenlaskun aloittaminen samaan aikaan tainnutuksen kanssa.
Rituaaliteurastus ei ole eläimelle oikein tehtynä haitallisempaa kuin tavallinen teurastus. Uskot-foorumi on lausunnossaan nähnyt hallituksen esityksessä monia ihmisoikeusongelmia. Mm. metsätys on Suomessa kulttuurillisista syistä sallittu, vaikka se on huomattavasti rituaaliteurastusta kivuliaampi kuolintapa eläimille. Olleellisempaa onkin kokonaisuutena tarkastella suhdettamme eläimiin ja niiden teurastamiseen.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Uskonnoilla ja aatteilla on oltava oikeus näkyä Suomen katukuvassa, kunhan ne eivät vahingoita muita tai vaaranna yleistä järjestystä. Tämä on demokratiaa.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Laissa pitää kieltää jumalanpilkka.
Kysymys on asenteellinen. Jumalanpilkkalain tärkein tehtävä on suojella uskontoja harjoittavia yhteisöjä, ei mitään "pyhyyttä" itsessään. Esimerkiksi vähemmistöuskonnoille jumalanpilkkalaki on tärkeä suoja viharikoksia vastaan, vaikkakin nykyisessä laissa on puutteita. Pidän myös huonona sitä suomalaista kehitystä, että toisten ihmisten loukkaaminen on tavoiteltavaa vain, koska se on sallittua. Sivistynyt ihminen osaa käydä keskustelua toista kunnioittaen.
Tuntuu, että pykälän poistajille ongelma on sanan "jumala" käyttö laissa, ei lain sisältö. Mielestäni lain nimeä ja sanamuotoja voidaan kyllä muuttaa, kunhan uskonnollisten vähemmistöjen oikeus harjoittaa uskontoaan turvataan.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.
Vakiintuneiden juhlapäivien on syytä olla myös yleisiä vapaapäiviä. Suomalaisessa kulttuurissa nämä ovat kristillisperäisiä. Olellista on tarkastella sitä, mitä juhlia ihmiset aidosti viettävät ja mihin aikoihin. Pelkän talouskurin hengessä ei ole järkeä lähteä siirtämään juhlapyhiä päivältä toiselle, Suomessa on maailman mittakaavalla vähän yleisiä juhlia.