Tulos: Ei valittu
Puolue: Liberaalipuolue
Vaalipiiri: Häme
Kotisivu: https://liberaalipuolue.fi/eduskuntavaalit-2023/mira-nieminen/
Olen 37-vuotias ekonomi ja suorapuheinen kolmen lapsen äiti, alunperin maatalosta kotoisin. Olen tehnyt aiemmin lähinnä erilaisia myyntitöitä (osittain pakon edessä, lapsilla ja nuorillahan ei Suomessa ole varsinaista sosiaaliturvaa, jolleivat heidän vanhempansa sellaista heille tarjoa). Viime vuonna valmistuin, kypsässä iässä, Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineena taloustiede. Koen itseni yhteiskuntatieteilijäksi enemmän kuin kauppatieteilijäksi. Minulla
on jatko-opintopaikka Jyväskylän yliopistossa taloustieteen tohtoriohjelmassa siltä varalta, etten tule valituksi kansanedustajaksi. Tällä hetkellä olen vielä vanhempainvapaalla viime kesänä syntyneen Hugo-poikamme kanssa.
Lähdin eduskuntavaaliehdokkaaksi tutustuttuani Liberaalipuolueen #LeikattavaaLöytyy-vaihtoehtobudjettiin ja puolueohjelmaan. Liberaalipuolue yhdistää vasenta ja oikeaa, tietoa ja analyyttista ajattelua todella tervetulleella tavalla. Toki olemme nuoressa puolueessa kokemattomia, ja tämä heijastuu myös joihinkin ehdotuksiimme. Tosiasia kuitenkin on, että leikattavaa löytyy muualta kuin perusturvasta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Tarvittavia rakenneuudistuksia on tehtävä, ellemme halua itsekkäästi kuluttaa tulevien sukupolvien resursseja jo etukäteen.
Poliittisen päätöksenteon tulisi perustua tutkittuun, ajantasaiseen tietoon, ei perittyihin mielipiteisiin.
Mielestäni asioita on voitava laittaa tärkeysjärjestykseen. Omasta mielestäni on esimerkiksi tärkeämpää käyttää julkisia varoja siihen, että innostetaan vähän liikkuvia lapsia liikunnan pariin kuin tukea huippu-urheilua. Myös varojen kohdistaminen vaikkapa ennaltaehkäisevään nuorisotyöhän hyödyttää suuresti koko yhteiskuntaa, kun taas oopperan, golfin tai harrasteilmailun tukemiselle valtion varoin on vaikeampi löytää painavia perusteita. Ainahan leikkauksista joku älähtää. Lobbareiden sijaan kansan tulisi kuitenkin olla se taho, joka asioiden tärkeysjärjestyksestä päättää.
Uskonnollista vakaumusta minulla ei ole, ja mielestäni vakaumusasiat ovat henkilökohtaisia asioita, joita ei tulisi sotkea valtioon tai muuhun julkishallintoon. Lakeja tulee jokaisen noudattaa, ne määrittelevät raamit hyväksyttävälle käytökselle. Lakeja mukautuvat ajan myötä ymmärryksemme lisääntymiseen. Toisin kuin dogmit, lait ovat meidän vallassamme.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Pitää poistaa, ja valmistelu on aloitettava seuraavan neljän vuoden kuluessa.
Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko voisivat kerätä varansa jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla muiden yhdistysten tapaan.
Valinnanvapauden näkökulmasta kirkollisvero on ongelmallinen esimerkiksi tilanteessa, jossa nuori työskentelee. Esim. itse aikoinaan aloitin viralliset kesätyöt 12-vuotiaana ja koulun ohessa iltatyöt heti kun se mahdollistui 15-vuotta täytettyäni. Maksoin aika paljon veroja jo ennen kuin täytin 18 vuotta. Kirkosta pääsin kuitenkin eroamaan vasta
18-vuotta täytettyäni, minkä teinkin heti syntymäpäivän kunniaksi. Kirkollisveron maksamisesta en saanut kyseisellä aikavälillä kuitenkaan päättää itse.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Hautaustoimi tulee siirtää pääosin valtion tai kuntien tehtäväksi.
Hautaustoimi tulee mielestäni lukea valtion ydintehtäviin, ja tällaisena sen on oltava osa julkisia palveluita. Jokaisella on oltava oikeus kuolla rauhassa ilman huolta siitä, että oma kuolema aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia esimerkiksi lapsille tai muille tahoille.
Lähtökohtaisesti suhtaudun epäilevästi valtion ydintehtävien avaamiseen kilpailulle. Jos näin halutaan tehdä, on säätelyn oltava hyvin mietittyä ja riittävän laajaa.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
Ikärajan on oltava alle 15, esimerkiksi 12 vuotta.
Ikäraja voisi olla tuota alempikin. Kyseessähän on alaikäraja, ei yläikäraja. Jos joku haluaa esimerkiksi erota uskontokunnasta, on hän todennäköisesti kypsä sen tekemään. Ja jollei halua erota tai liittyä uskontokuntaan, niin aivan rauhassa voi odotella. Mahdolliset liian alhaiseen ikärajaan liittyvät ongelmat eivät ole sen vakavampia kuin ongelmat, jotka juontuvat siitä, että vanhemmat saavat päättää asioista lastensa puolesta.
Uskontokuntien valta ihmisen
elämään tulisi toisaalta olla sen verran olematon, ettei mahdollisesta lapsen uskontokuntaan kuulumisesta tulisi koitua hänelle haittoja missään olosuhteissa.
Ihan vaan sivukommenttina mainittakoon, että meidän perheessä lapset ovat saaneet itse päättää osallistumisestaan uskonnonopetukseen peruskoulun aloittaessaan. Aivan riittävän kypsiä ovat mielestäni olleet, ja on hyvä ottaa tällaisista asioista itse vastuu, niin ei tarvitse kokea joutuneensa painostetuksi suuntaan tai toiseen.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Katsomusaineet erillisinä oppiaineina lopetetaan, katsomuksista opetetaan mm. historian yhteydessä.
Tai vaihtoehtoisesti siirrytään kokonaan kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. Tämä tarkoittaisi äkkiä ajateltuna filosofian opettamista alakoululaisille. Ei lainkaan huono ajatus tämäkään välttämättä, mutta ensisijaisesti ehkä kuitenkin pitäisin nykyistä parempaa huolta äidinkielen ja matematiikan opetuksen resursseista ja siitä, että kaikilla koululaisilla olisi vankka pohja noissa kaikkein tärkeimmissä aineissa.
Toisaalta koululaitoksen potentiaaliset
vaikutusmahdollisuudet esim. suvaitsevaisuuden lisäämisessä ja rasismin kitkemisessä kannattaa kyllä realisoida. Jos tätä työtä ei alakouluissa saada muutoin sisällytettyä ohjelmaan, niin ehkä sitten tämä katsomusaine voisi palvella tällaista tarkoitusta. Maksaa kyllä itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä yhteiskuntarauhan säilymisen merkeissä.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Kyllä koululainen on riittävän kypsä päättämään tällaisesta asiasta itse.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Ei, peruskoulun ei tule viedä lapsia jumalanpalvelukseen. Oppilaat voivat osallistua vapaa-ajallaan.
No ei nämä kyllä kuulu koulun tehtäviin.
Koulun resurssit tulee käyttää opetukseen, nytkin jo kipuillaan perusasioiden osaamattomuuden kanssa. Kaikkia kissanristiäisiä ei tarvitse koulun puolesta kiertää muutenkaan, lapsilla on ihan riittävästi vapaa-aikaa käytettävissä näihin, koulupäiväthän ovat todella lyhyitä jo nyt.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Eikös kaikenlainen lapsen pahoinpitely ole muutoinkin nykyään lainvastaista jo niin, että vanhemmat eivät enää uskalla esimerkiksi pitää kiinni riehuvasta lapsesta tätä rauhoittaakseen?
En ymmärrä, miksi silpominen tulisi sallia ilman lääketieteellistä syytä. Tässä lain tulisi noudattaa käsitystämme oikeasta ja väärästä, ja uskonnot/kulttuuri mukautuvat lakien alle.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
Tämä ei olekaan niin helppo kysymys. Tuleeko minun suostua työskentelemään bikineissä, jos työnantaja sitä vaatii? Onko hijabin käyttö asia, joka on yksilönvapauden piirissä vai työnantajan käskyvallassa? Olisin kallistuvainen siihen, että kyllä henkilön tulee saada pukeutua sillä tavoin, ettei joudu asettamaan itseään liian epämukavaan tilanteeseen esimerkiksi liian paljastavan vaatetuksen takia. Mutta entä niqab, joka peittää myös kasvot? Tämä tuntuu hankalalta
ajatukselta jo itsestänikin.
Kumman asetamme etusijalle, yksilönvapauden vai yhteiskuntamme yleiset tavat, tavanmukaisuuden? Tässä nyt vasta yksi tulokulma, muitakin on löydettävissä. Miten esimerkiksi lapset uimahallissa? Tuleeko kieltää sellaisten uimapukujen käyttö, joissa vaikkapa tyttölasten on tietyn kulttuurin mukaan soveliasta mennä uimaan? Onko parempi, että lapset eivät sitten mene uimaan ollenkaan? Todella vaikea kysymys, ja hankala arvioida kaikkia välillisiä vaikutuksia niin kiellon kohteisiin kuin yleiseen ilmapiiriin.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Jumalanpilkkaa ei saa kieltää laissa.
Koko jumalanpilkan käsite on haasteellinen. Joka tapauksessa hyvien tapojen omaksuminen ja toisten ihmisten kunnioittaminen, jopa erilaisten näkemysten sietäminen olisi toivottavaa meiltä kaikilta. Lakeja tulee kuitenkin kaikkien noudattaa, ja laajaa julkista keskustelua on käytävä siitä, jos lakeja katsotaan tarpeelliseksi muuttaa.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.
Eivätköhän nämä vapaapäivät kosketa kaikkia Suomessa asuvia, ei pelkästään kirkkoon kuuluvia.