Tulos: Ei valittu
Puolue: Vihreä Liitto
Vaalipiiri: Keski-Suomi
Kotisivu: https://henkilot.vihreat.fi/helina.lahdesluoma/
Olen opetusalan ammattilainen, kahden lapsen äiti, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen maakuntavaltuutettu. Vihreisiin minut on vienyt huoli ilmasto- ja ympäristöasioista, koulutuksen arvostaminen sekä halu edistää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioita.
Toimin kirkkovaltuutettuna Jyväskylän seurakunnassa vuosina 2018-2022.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.
En poistaisi kirkon verotusoikeutta. Kirkko on edelleen tärkeä yhteiskunnallinen toimija, joka hoitaa monia tehtäviä lapsi- ja nuoristyöstä diakoniaan ja ikäihmisten, maahamuuttajien tai vammaisten vapaa-ajan palveluihin. En pitäisi poissuljettuna sitäkään, että verotusoikeuden laajentamisesta myös muihin uskontokuntiin tarkasteltaisiin.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Evankelis-luterilaisen kirkon tulee hoitaa hautaustoimi ja saada siitä korvaus.
Meillä on vahvat perinteet kristilliselle hautaamiselle ja sen tuleekin voida jatkua. Tämä ei kuitenkaan saa poissulkea sitä, etteikö myös uskontokuntiin kuulumattomien hautapaikkoja ja hautaismaita tulisi olla ja niistä huolehtia yhtä huolellisesti kuin kirkollisistakin. Mahdollisuus vainajan muistelulle ja tämän muiston ääreen hiljentymiselle pitäisi olla, oli henkilön uskontokunta tai siihen kuulumattomuus hänen eläessään mikä tahansa.
Tällä hetkellä valtion tuki
kohdistuu kirkon hautaustoiminnan järjestämiseen. Keskustelun sen laajentamisesta koskemaan myös muita kuin kirkollisia hautausmaita voisi aivan hyvin avata.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Siirrytään kokonaan kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.
Nykyinen ev.lut. uskonnonopetus sisältää paljon hyvää: on eettistä pohdintaa, kaveritaitoja, tietoja juhlaperinteistä ja niiden juurista, yleissivistävää kirkkovuoden sisältöihin tutustumista. Jo alakoulun luokilla tutustutaan myös muihin uskontokuntiin.
Kysymys yhteiseen katsomusaineeseen siirtymisestä on syvä. Toisaalta luterilaisilla opeilla on maassamme pitkät perinteet ja sen arvoilla kaikupohjaa, toisaalta yhteisen eettisen pohdinnan, ympäröivän maailman
ihmettelyn ja erilaisiin uskontoihin ja uskomuksiin tutustumisen toivoisi olevan kaikille yhteistä. Tämä myös vähentäisi oppilaiden erottelua uskontokuntien mukaan kouluarjen sisällä.
Raamatun kertomuksia ja tarkempia oppisisältöjä voisi opettaa seurakunnan toiminnan parissa, pyhäkouluissa ja rippileireillä.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
En näkisi mitään estettä sille, etteikö myös kirkkoon kuuluva oppilas voisi valita koulussa elämänkatsomustiedon opetusta. Sen valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan kuuluvat sisällöt ovat yleissivistäviä, yhteiskunnallisia ja omaan ajatteluun ohjaavia. Myös sen parissa voidaan tarkastella eri uskontojen roolia yhteiskunnassa.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia tulee tarjota niitä haluaville koulun toimesta.
Näen, että evankelis-luterilaisille kirkkokäynneille on oma paikkansa, sillä kyseessä on kuitenkin valtauskontomme. Kuinka monta noita vuodessa on, on sitten paikallisesti päätettävä asia. Silti koulujen tulee järjestää tunnustuksettomia tilaisuuksia myös niille, jotka eivät kirkkokäynteihin osallistu.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurisista syistä tulisi kieltää kaikilta sukupuolilta.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Kauppias saa vaatia yhtenäistä pukeutumista ilman uskonnollisia poikkeuksia.
Näkisin, että EU:n yleinen linjaus kieltää kaikenlainen poliittinen, filosofinen tai uskonnollinen tunnusmerkistö on hyvä. Tällöin käytäntö olisi kaikille yhdenmukainen.
Kysymys ei kuitenkaan ole aivan mustavalkoinen. Jos uskonnollista tunnusmerkistöä ei sallita, saako myyjän koruissa tai vaatteissa olla risti? Tai jos huivi on kietaistu pään tai hiusten ympärille mutta kasvot näkyvät, onko se silloin ok? Rajanveto arjessa sille, mikä nähdään uskonnolliseksi merkistöksi ja mikä ei, voi olla vaikeaa.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Laissa pitää kieltää jumalanpilkka.
Lähtökohtaisesti kaiken pilkan ja herjaamisen pitäminen kiellettynä on hyvä lähtökohta. Ei kenenkään nujertamisen tai mollaamisen pitäisi olla tavoiteltavaa tekemistä. Vaikka sanan jumalanpilkka käyttäminen tässä yhteydessä voi ajatella olevan vähän kapea-alainen, on lain ajama tarkoitus ja ajatus kuitenkin hyvä. Termistöä voisi tarkentaa uskonnon pilkkaamiseksi.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivät tulee sitoa kirkkolakiin, eikä muutoksia saa tehdä ilman kirkolliskokouksen päätöksiä.
Ymmärrän työelämän tarpeet voida siirtää kirkkopyhiä paremmin yhtenäisten työviikkojen rytmiin sopiviksi mutta samalla kansallisten juhlapäivien historia liittyy tiiviisti uskonnollisiin tapahtumiin ja traditioihin. Jos niistä päättäminen ei olisi kirkon alla, missä sitten?
Ihannetapauksessa tässä kai voitaisiin päästä jonkinlaiseen kompromissiin, jossa pyhäpäivien vietosta voitaisiin jossain määrin sopia yhdessä. Mutta kyllä esimerkiksi ajatus joulupyhien siirtämisestä muun kuin 24. päivän yhteyteen tuntuisi kummalliselta.