Aleksi Veikkola (237)

Tulos: Ei valittu

Puolue: Sinimusta liike
Vaalipiiri: Pirkanmaa

27v ohjelmistoinsinööri Nokialta. Ev-lut. jäsen, satunnainen kirkossakävijä ruuhka-aikoja kuten joulua tai pääsiäistä välttäen. Pitää uskonnon rituaalista. Ei kuitenkaan vakaumuksellinen sen opeista. Jokseenkin epävarma tarkalleen uskostaan, mutta varma siitä, että pohjimmiltaan joka ihminen on uskonnollinen.

Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.

Historiallemme merkittävät kirkot verottavat jäseniään. Jos kansamme omaksuu merkittävissä määrin jotain kuten katolisuutta tai suomenuskoa, järjestäytyneen uskon verotusoikeutta voidaan harkita. Tästä ei tietääkseni viime vuosikymmeninä ole tarpeeksi suuria merkkejä.

Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Evankelis-luterilaisen kirkon tulee hoitaa hautaustoimi ja saada siitä korvaus.

Yleisesti uskonnolliset tahot voivat hoitaa omiensa hautauksen. Jos muuta mahdollisuutta ei ole, se jää kunnan kautta Ev-lut kirkon hoidettavaksi.

Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
18 vuotta on sopiva ikäraja.

Niin kauan kunnes henkilö on täysi-ikäinen, hän on huoltajiensa vastuulla ja kasvatettavana.

Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Nykyinen jako uskontoihin ja elämänkatsomustietoon säilytetään.

Yleinen opetus maailmankatsomuksista tarjoaa yhden, usein välinpitämättömän näkökulman, mutta monet eri uskonnot voivat olla voimakkaasti eri tai samaa mieltä eri uskonnon eri tavoista ja näkökulmista. Neutraalius maailmankatsomuksissa on mahdotonta, erilläänpito sopusointua.

Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Ei, ET on edelleen rajattava vain oppilaille, joiden omaa uskontoa ei opeteta.

Muista uskonnoista tai maailmankatsomuksista voi kyllä itse opiskella tuntien ulkopuolella. Suomessa Suomen evankelis-luterilainen kirkko on merkittävä instituuuttio, jonka opeista on hyötyä ymmärtääkseen Suomalaista uskonmaailmaa.

Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, eikä vain evankelis-luterilaisia vaan muidenkin uskontojen tilaisuuksia.

Koulussa on hyvä tutustua uskontojen riitteihin. Erityisenä painona kotimaisesti merkittävät evankelis-luterilainen ja suomenuskon pakanalliset opit.

Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.

Lapsia ei tule turmella mistään syystä, barbaarista. Teosta seuraamukset lapsen vanhemmiille, jos nämä suostuivat/mahdollistivat sen, teon suorittajalle, sekä järjestölle, jos sellainen oli mukana kuviossa.

Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.

Eläinten kidutusta ei tule sallia Suomessa.

Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.

Kauppiaan ei tule saada vaatia esim. kaikkia pitämään huivia ilman uskonnollista poikkeusta tilanteessa, jossa hänen uskonto sitä vaatisi, mutta työntekijän ei.

Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Laissa pitää kieltää jumalanpilkka.

Suomessa Kristinuskon eri tunnuskunnat jotka kattavat äärimäisen enimistön kansasta tunnustavat pääsääntöisesti palvovansa samaa Jumalaa. Sen ylitseampuva julkinen pilkka on hyvä olla kielletty.

Mainittakoon, että todellinen nykyajan jumalanpilkkaa vastaava lainsäädäntö on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki ja kaikki mahdollinen vapaaehtoista syrjintää uskonnollisista tai ihmisrodullisista syistä kieltävät lait. Nämä ovat nykyajan pyhä lehmä, jota ei ikinä saa kritisoida ja siitä rangaistaan vähintään yhtä lujasti kuin jumalanpilkasta ikinä historiallisesti, koska ne ovat vallitseva ja suurinta valtaa pitävä ääri-dogmaattinen uskonto yhteiskunnassamme.

Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivät tulee sitoa kirkkolakiin, eikä muutoksia saa tehdä ilman kirkolliskokouksen päätöksiä.

Vapaapäivät ja niiden tarkoitus on uskonnollisia, määritelmä kirkosta tulevia sellaisia. Tämän ajankohdan määräysvallan pois antaminen tekisi niistä valtion sekulaarisia juhlia, vieden niiltä pois kaiken merkityksen.