Tulos: Ei valittu
Puolue: Vihreä Liitto
Vaalipiiri: Savo-Karjala
Kotisivu: http://www.samijuhanikumpulainen.fi
Olen 30-vuotias filosofian maisteri ja opettaja (FM) Kuopiosta. Toimin Kuopion vihreiden puheenjohtajana ja vihreiden kaupunginvaltuutettuna Kuopion kaupunginvaltuustossa.
Intohimoni oppia ihmisistä ja heidän luomista rakenteistaan on kuljettanut minut reilussa neljännesvuosisadassa pulpetista luokan eteen. Ammatillisena ja poliittisena ponnistuslautanani toimii laaja tutkintoni, johon kuuluu opintoja muun muassa historiasta, taloustieteestä, filosofiasta, elämänkatsomustiedosta,
läntisestä teologiasta ja kasvatustieteestä.
Iisalmesta maailmalle lähteneenä ja Kuopioon parin mutkan kautta päätyneenä savolaisuus on vahva osa identiteettiäni, joskin opiskelukaupungillani Jyväskylällä on aina paikka sydämessäni. Keski-Suomen maakuntakeskukseen voidaan ajoittaa myös puoluepoliittisen matkani alku, sillä liityin Vihreisiin vuonna 2017 voidakseni vaikuttaa puolueen puheenjohtajan valintaan.
Määrittelen itseni sosiaaliliberaaliksi. Kannatan siis sitä, että valtio turvaa kansalaisten elämän perusedellytykset ja mahdollisuuksien tasa-arvon, mutta antaa muutoin ihmisten toimia mahdollisimman vapaasti. Ajatteluani ohjaa periaate, jonka mukaan mitä tahansa tulee saada tehdä, kunhan ei vahingoita muita tai rajoita heidän oikeuksiaan. Suomi on tässä suhteessa hyvä maa, mutta töitä riittää edelleen.
Otan rohkeasti kantaa tärkeiksi katsomieni asioiden puolesta. Kun Kuopiossa loppuvuodesta 2021 esitettiin maksuttoman ehkäisyn lopettamista, järjestin KuViOn (Kuopion vihreät nuoret ja opiskelijat) puheenjohtajana mielenosoituksen lopettamispäätöksen estämiseksi. Somekampanja tuotti tulosta, sillä jo ennen mielenosoituksen järjestämistä kaupunginhallitus lisäsi maksuttoman ehkäisyn säilyttämisen talousarvioesitykseensä. Osallistuin myös kesällä 2022 näkyvästi Pride-tapahtuman järjestämiseen Kuopiossa.
Olen tieteen ja teknologian vihreiden jäsen, mikä on kannanottoni avoimeen, tutkimukseen pohjaavaan tietoon perustuvan päätöksenteon puolesta. Olipa kyse sitten kouluverkkoratkaisuista tai kunnan ruokahankinnoista, on saatavilla olevan tiedon pohjalta tehtävä eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävin kokonaisratkaisu.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
Olennaista on, että eri uskontokuntia kohdellaan yhdenvertaisesti. Joko verotusoikeus tulee olla kaikilla tai sitten ei yhdelläkään. Pidän poliittisesti realistisempana ja helpompana toteuttaa sitä, että verotusoikeuksia laajennetaan poistamisen sijaan.
Ihanteellisessa tapauksessa uskontokunnat voisivat itse päättää, haluavatko he kerätä varoja verottamalla vai yhdistysten jäsenmaksuina, kuten monet nyt.
Kun nykyistä järjestelmää lähdetään muuttamaan, on
kyseessä kuitenkin sen verran suuri muutos, ettei se mitenkään voi tapahtua yhden tulevan vaalikauden aikana, koska julkinen keskustelu on käymättä ja prosessista odotettavissa pitkä.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Hautaustoimi tulee siirtää pääosin valtion tai kuntien tehtäväksi.
Valtio tukee evankelis-luterilaista kirkkoa vuosittain reilulla sadalla miljoonalla eurolla, jotta kirkko voi huolehtia hautaustoimesta, vanhojen kirkkojen ylläpidosta ja väestökirjanpidon kuluista. Tätä verovaroista maksettavaa tukea maksavat myös kirkkoon kuulumattomat.
Hautaustoimen nykyinen järjestely on uskonnottomien kannalta ongelmallinen, sillä seurakunnat voivat halutessaan kieltää kappeliensa käytön uskonnottomiin tilaisuuksiin. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on
myös ongelmallista, etteivät monien yhdistysten perustamat hautausmaat saa tukea. Tuen saamisen kriteerejä tulisi selkeyttää ja tasapuolistaa.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
Pidän 15 vuoden ikärajaa sopivana, sillä tuolloin myös rikosoikeudellinen vastuu alkaa. Ikärajan laskemista on kannattanut myös oikeusasiamies.
Samaan aikaan olisi luontevaa toteuttaa katsomusopetusuudistus niin, että kaikki opiskelisivat taustastaan riippumatta samaa katsomusainetta. Nykyisen katsomusopetuksen oloissa 15 vuoden ikäraja työllistäisi yläkoulujen hallintoa, sillä kirkosta eronnut oppilas tulisi siirtää elämänkatsomustiedon opiskelijaksi mikäli tämä niin
haluaisi. Yhteinen katsomusaine vähentäisi tällaista byrokratiaa, kun oppilaiden omantunnon ratkaisuilla ei juuri olisi vaikutuksia kouluarkeen.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Siirrytään kokonaan kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.
Katsomusaineita vuosia opettaneena koen henkilökohtaisesti tärkeäksi myös katsomusopetuksen uudistamisen Suomessa. Opiskelijoita taustan mukaan erittelevän ja poteroitumista edistävän opetuksen sijaan tarvitsemme kaikille yhteisen katsomusaineen, joka tarjoaa turvalliset ja dialogiin kannustavat puitteet erilaisiin uskomuksiin, aatteisiin ja kulttuureihin tutustumiseksi.
Kouluissa tulee työskennellä aktiivisesti rasismin vähentämiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi erilaisten
katsomusten välillä. Parhaiten tätä edistäisi kaikille taustasta riippumatta yhteinen katsomusaine, jonka tunneilla voitaisiin käsitellä eri katsomusten sisältöjä arvostavasti ja turvallisesti.
Suurin osa suomalaisista kannattaa yhteistä katsomusaineita ja sille on vahvat perusteet yhä moniarvoisemmassa ja -kulttuurisemmassa tulevaisuuden Suomessa. Yhteinen katsomusaine helpottaisi myös opetuksen järjestämistä, kun vähemmistöuskontojen opettajien rekrytointiin liittyvät haasteet vähenisivät. Kyse on myös opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta, sillä kaikille taustasta riippumatta samat sisällöt tarjoava oppiaine on sivistyksellisesti reilu - nyt esimerkiksi elämänkatsomustietoa opiskelevat käsittelevät asioita, joita evankelis-luterilaista uskontoa opiskelevat eivät käsittele ja päinvastoin.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Uskontokuntaan kuuluva oppilas ei saa nykyään osallistua elämänkatsomustiedon tai muun uskonnon opetukseen, mutta uskonnoton oppilas saa osallistua enemmistön uskonnon, käytännössä evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen. Tämä on epäoikeudenmukaista ja selkeä yhdenvertaisuusongelma. Yhteisen katsomusaineen oloissa tätä ongelmaa ei ole, mutta mikäli sinne asti ei voida nopeasti siirtyä, tulee ET:n opetus avata viipymättä.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Ei, peruskoulun ei tule viedä lapsia jumalanpalvelukseen. Oppilaat voivat osallistua vapaa-ajallaan.
En pidä hyvänä tilaisuuksia, jotka samaan aikaan koskevat kaikkia ja sisältävät tunnustuksellisuutta. Mielestäni on järjestettävä joko katsomusneutraaleja tilaisuuksia, joihin kaikki voivat osallistua tai sitten vaihtoehtoisia tilaisuuksia. Pidän ensin mainittua vaihtoehtoa parempana. Tämä ei tarkoita perinteistä luopumista, sillä yksittäinen virsi tai kristinuskoon viittaava joululaulu voidaan katsoa perinteeksi. Raja menee mielestäni uskonnon harjoittamisessa, jonka piiriin lukeutuu esimerkiksi rukoilu. Kirkoissa ja muissa uskonnollisissa rakennuksissa voidaan vierailla ilman palvontamenoihin osallistumista.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Mielestäni kriittinen suhtautuminen ympärileikkauksiin on perustelua: ympärileikkaus ei näytä tuottavan merkittäviä terveydellisiä hyötyjä, eikä sitä toteutettaessa lapsen mielipiteen kysyminen ole mahdollista, vaikka kyse on hänen kehostaan. Uskonnollisten tai kulttuuristen ympärileikkausten kielto saattaisi johtaa siihen, että operaatiot teetätettäisiin joka tapauksessa; pimeästi ammattitaidottomammilla leikkaajilla. Pitkällä aikavälillä ympärileikkaukset kuitenkin todennäköisesti vähenisivät, mikä olisi lasten oikeuksien kannalta parannus.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Eläinten kokeman kärsimyksen minimoiminen on tärkeä eettinen periaate. Perinteiset teurastukset edustavat maailmanaikaa, jolloin eläinten arvo oli pitkälti välineellinen. Sivistynyt, eläinten itseisarvon tunnustava valtio ei voi sallia epäeettisiä teurastusmenetelmiä.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
En näe syytä sille, miksi ruokakaupassa työskentelevän musliminaisen huivi tulisi kieltää. Rajoitukset pukeutumiseen imagollisista syistä eivät ole mielestäni yhtä perusteltuja kuin rajoitukset hygienia- tai turvallisuussyistä.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Jumalanpilkkaa ei saa kieltää laissa.
Jumala ei tarvitse lain suojaa, mutta positiivista uskonnonvapautta eli oikeutta harjoittaa uskontoa tulee suojata. Toisin sanoen katson, että jumalia ja uskontoja tulee voida arvostella vapaasti, mutta ihmisryhmän demonisoiminen tai muiden oikeuksia rajoittamattoman uskonnonharjoittamisen estäminen eivät ole oikein. Meillä on kuitenkin jo nyt olemassa muita lakeja, jotka suojaavat jälkimmäisiä, kuten pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.
Kansalliset vapaapäivät ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sen sijaan, että helatorstaista juontuva vapaapäivä siirrettäisiin torstaille, pitäisin parempana, että tuon torstain jälkeinen perjantaikin julistettaisiin vapaaksi - toisin sanoen kansallisten vapaapäivien määrää lisättäisiin.