Hannamari Auvinen, Karkkila

Puolue: Kristillisdemokraatit

Tulos: 30 ääntä, varasija valtuustoon.

Kotisivu: https://hannamariauvinen.wordpress.com/

Tuleeko kuntasi peruskoulusta viedä lapset vuosittain jumalanpalvelukseen, esimerkiksi lukukauden aluksi ja lopuksi?
Kyllä, vuosittainen jumalanpalvelus on hyvä tapa.

Jos aamu- ja iltapäivätoiminta ostetaan palveluna, miten huomioidaan toimijan tausta?
Mieluiten toiminta ostetaan seurakunnalta.

Miten kouluruokailussa tulee huomioida esimerkiksi juutalainen oppilas joka ei syö sikaa?
Koulussa tarjotaan kasvisruokaa, se sopii myös juutalaisen perheen lapselle.

Tuleeko kuntasi päiväkodissa työskentelevän musliminaisen saada käyttää huivia?
Kyllä, ei kuitenkaan kasvot peittävää.

Tulisiko kunnan järjestää seremoniatila uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille?
Ei tulisi.

Tuleeko kunnassasi opettaa osittain yhdessä eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa?
Kristinuskon eri suuntien yhteisopetus käy, muu yhdistäminen ei.

Kunnan toimialaan liittymättä: Tulisiko elämänkatsomustiedon opiskelu sallia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville?
Ei.

Ehdokkaan vapaat kommentit

1. Lukuvuoden aloittaminen ja päättäminen kirkollisella tilaisuudella kirkossa tai luonnossa on hieno tapa ja se kunniottaa suomalaista kristillistä kasvatusperinnettä. Samalla voidaan pyytää siunausta alkavaan lukuvuoteen. Uskonnottomille tulee järjestää oma vastaava tilaisuus koululla tai muussa sopivassa ympäristössä.

2. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan ostaa seurakunnilta tai järjestöiltä. Tärkeintä on sopimuskumppanin luotettavuus ja pätevyys järjestää toimintaa. Ev.lut. srk. on luotettava kumppani ja lapsityön ohjaajilla on myös ammatillinen pätevyys tämänkaltaisen toiminnan järjestämiseen.

3. Kasvisruoka sopii hyvin eettistä ja uskonnollista ruokavaliota noudattaville oppilaille.

4. Muliminaisen huivi ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, etenkään kasvojen peittäminen kokonaan. Huivin käyttämisestä ei saa koitua haittaa lasten kasvatustyölle ja työntekijän ammatillisen kontaktin muodostamiseen lapsiin. Lasten on koettava olonsa turvalliseksi. Mielstäni tämä ei toteudu, jos nainen peittää koko kasvonsa peittävää huntua, joka on viera elementti suomalaisessa kulttuurissa.

5. Kunta ei järjestä juhla- ja seremoniatiloja muillekaan ei kirkkoon kuuluville, joten uskonnottomat eivät ole tässä mitenkään erityisasemassa. He voivat vuokrata haluamansa tilan omaan käyttöön tai tiedustella asiaa seurakunnalta. Jos hautajaistilaisuus on tilaisuuden luonnetta kunnioittava ja ei suoranaisesti sodi kristillisiä arvoja vastaan, on mielestäni kirkkoherralla mahdollista päättää seurakuntatilan vuokraamisesta.

6. Jokaiselle uskontokuntaan kuuluvalle tulee taata oman uskontonsa tai elämänkatsomustiedon opetus. Kristinuskon eri suuntauksia voidaan opettaa kaikille yhdessä, samoin elämänkatsomustietoa, mikäli se tulisi valittavaksi muillekin kuin uskontokuntiin kuulumattomille. Oman uskonnon ja sen juurien sekä tapakultuurin tunteminen on osa ihmisen identiteettiä ja sen vuoksi on tärkeää, että lapsi voi saada oman uskontonsa opetusta oman uskontonsa edustajalta. Uskonto -sanassa on hieman ikävä kaiku suomen kielessä, mutta parhaimmillaan uskonto tai usko on rohkaisevaa ja voimaannuttava asia, joka toimii oppaana elämän matkalla ja johdattaa eettisiin pohdintoihin sekä vastuullisiin valintoihin ja opettaa huomiomaan lähimmät ihmiset oman edun tavoittelun sijaan. Toisinaan ihmisiä ja ihmiskuntaa on hallittu tiukkojen uskonnollisten sääntöjen sekä pelon avulla. Tämä ei ole oikein. Vapaa tahto, rauha ja rakkaus kuuluvat kaikille.