Puolue: Kokoomus
Tulos: 144 ääntä, ei valittu.
Kotisivu: https://www.ohela.fi
Tuleeko kuntasi peruskoulusta viedä lapset vuosittain jumalanpalvelukseen, esimerkiksi lukukauden aluksi ja lopuksi?
Ei, säännölliset koululaisjumalanpalvelukset eivät kuulu koulun tehtäviin.
Jos aamu- ja iltapäivätoiminta ostetaan palveluna, miten huomioidaan toimijan tausta?
Toimijan uskonnollisella taustalla ei ole merkitystä.
Miten kouluruokailussa tulee huomioida esimerkiksi juutalainen oppilas joka ei syö sikaa?
Koulussa tarjotaan kasvisruokaa, se sopii myös juutalaisen perheen lapselle.
Tuleeko kuntasi päiväkodissa työskentelevän musliminaisen saada käyttää huivia?
Kyllä, myös kasvot peittävää.
Tulisiko kunnan järjestää seremoniatila uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille?
Kyllä tulisi, riippumatta paikallisen seurakunnan linjauksesta.
Tuleeko kunnassasi opettaa osittain yhdessä eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa?
Kaikille yhteisiä oppitunteja voidaan järjestää.
Kunnan toimialaan liittymättä: Tulisiko elämänkatsomustiedon opiskelu sallia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville?
Kyllä.
Mielestäni uskonto on henkilökohtainen asia ja uskonnon vapaus on tärkeä perusoikeus.
Tunnustuksellinen uskonnonopetus ei kuulu kouluun eikä kunnalliseen päiväkotiin.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että koulussa tulee kertoa uskonnoista, siis opettaa millaisia erilaisia uskontoja maailmassa on ja mitä yhtäläisyyksiä ja eroja niissä on ja samoin kertoa ateistisesta elämänkatsomuksesta. Ts. tulee antaa neutraalia pohjaa, jonka perusteella ihminen voi itse tehdä elämänkatsomustaan koskevia valintoja tietoisesti itse sitten vähän vanhempana. Käynti eri uskontokuntien jumalanpalveluksissa voi kuulua osaksi tätä. Koulussa saa oppia.
Hiustenhalkomiseen ja ahdasmielisyyteen ei kuitenkaan pidä mennä neutraalisuuden suunnalla. Esimerkiksi suvivirsi sopii minusta koulun kevätjuhlaan. Näen sen osaksi suomalaista kulttuuria, en yhden uskonnon tunnustukselliseksi opettamiseksi. Itse olen pettynyt, jos en sitä kuule kevätjuhlassa siihen liittyvien (ei-uskonnollisten) vahvojen muistojen takia. Samoin olen sitä mieltä, että koulussa voi olla joulujuhla, joululoma ja pääsiäisloma ja muut suomalaiset yleisten vapaapäivien (helatorstaina kirjoitan tätä) lomat, vaikka niiden perusta on kristillisessä uskonnossa.
Muutama kommentti monivalintakysymyksiin:
- Seremoniatila hautajaisiin: Syntymä ja kuolema ovat aika perusasioita jokaisen elämässä. Paikka niille pitää olla. Kohtelun pitää olla tasapuolinen. Ev.lut/ortodoksisen kirkon jäsenet maksavat itse siunauskappelinsa kirkollisverojen kautta. En tunne kaikkia yksityiskohtia, jotta osaisin antaa lopullisen vastauksen, kuinka asia pitää järjestää. Helsinki on iso ja pystyy hoitamaan uskonnottomat. Olisi kuitenkin kohtuutonta, että pikkukunnat velvoitettaisiin investoimaan uusiin rakennuksiin tätä varten. Luovalla ajattelulla löytynee keinot.
- Huivi. Maskiahan tässä on kaikki pidelty. Sinänsä uskon, että pienen lapsen kehitykselle on eduksi, että hän näkee aikuisen kasvonilmeet, joka on vahvempi osa kommunikaatiota kuin sanat, kuten lukuisat viestinnän tutkimukset myös aikuisten osalta todistavat.
- Kouluruokailu: Ei ole realistista, että jokaiselle uskonnolle olisi täsmäruokavalio päivittäin (esim. montaa eri lihaa / juutalaiset, hindut, ...). Resursseilla on rajansa. On hyvä kuitenkin pyrkiä siihen, että sopiva vaihtoehto löytyy vaikka sitten kasvisruuan kautta. Ei porsasta tai nautaa ole joka päivä. Vähän suvaitsevaisuutta joka suuntaan, on hyvä periaate.