Puolue: Perussuomalaiset
Tulos: 103 ääntä, valitaan valtuustoon.
Tuleeko kuntasi peruskoulusta viedä lapset vuosittain jumalanpalvelukseen, esimerkiksi lukukauden aluksi ja lopuksi?
Kyllä, vuosittainen jumalanpalvelus on hyvä tapa.
Jos aamu- ja iltapäivätoiminta ostetaan palveluna, miten huomioidaan toimijan tausta?
Mieluiten toiminta ostetaan seurakunnalta.
Miten kouluruokailussa tulee huomioida esimerkiksi juutalainen oppilas joka ei syö sikaa?
Koulun tulee pyrkiä tarjoamaan vaihtoehto, jossa on muuta lihaa.
Tuleeko kuntasi päiväkodissa työskentelevän musliminaisen saada käyttää huivia?
Ei saa.
Tulisiko kunnan järjestää seremoniatila uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille?
Ei tulisi.
Tuleeko kunnassasi opettaa osittain yhdessä eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa?
Kristinuskon eri suuntien yhteisopetus käy, muu yhdistäminen ei.
Kunnan toimialaan liittymättä: Tulisiko elämänkatsomustiedon opiskelu sallia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville?
Kyllä.
Uskonnon keskeinen merkitys ihmisen identiteettiä muokkaavana tekijänä on yleisesti tunnustettu asia. YK:n ihmisoikeuksien julistus sisältää ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapauden periaatteen ja korostaa jokaisen oikeutta harjoittaa uskontoa yksin tai yhdessä.
Uskonnonvapaus on kirjattu useimpien maiden valtiosääntöihin valtion erityistä suojelua nauttivana asiana. Näin on menetelty myös Suomessa. Itsenäisen Suomen perustuslakeihin kuulunut hallitusmuoto (1919) sisälsi uskonnonvapauden periaatteen, jonka tarkempi sisältö määriteltiin vuoden 1923 uskonnonvapauslaissa. Se uudistettiin niin, että nykyään voimassa oleva uskonnonvapauslaki astui voimaan 2003. Uusi perustuslaki (2000) sisältää myös uskonnonvapauden periaatteen.