Puolue: Kristillisdemokraatit
Tulos: 25 ääntä, ei valittu.
Kotisivu: https://arvosi.com/
Tuleeko kuntasi peruskoulusta viedä lapset vuosittain jumalanpalvelukseen, esimerkiksi lukukauden aluksi ja lopuksi?
Kyllä, vuosittainen jumalanpalvelus on hyvä tapa.
Jos aamu- ja iltapäivätoiminta ostetaan palveluna, miten huomioidaan toimijan tausta?
Toimijan uskonnollisella taustalla ei ole merkitystä.
Miten kouluruokailussa tulee huomioida esimerkiksi juutalainen oppilas joka ei syö sikaa?
Koulussa tarjotaan kasvisruokaa, se sopii myös juutalaisen perheen lapselle.
Tuleeko kuntasi päiväkodissa työskentelevän musliminaisen saada käyttää huivia?
Kyllä, ei kuitenkaan kasvot peittävää.
Tulisiko kunnan järjestää seremoniatila uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille?
Ei tulisi.
Tuleeko kunnassasi opettaa osittain yhdessä eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa?
Kristinuskon eri suuntien yhteisopetus käy, muu yhdistäminen ei.
Kunnan toimialaan liittymättä: Tulisiko elämänkatsomustiedon opiskelu sallia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville?
Ei.
Valtioneuvostokin kokoontuu vuosittain jumalanpalvelukseen 1-2 kertaa. Se on hyvä, hyödyllinen ja "suomalainen" tapa myös koululaisille.
Suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen kuuluvia tapoja sekä kristillisiä juhlia ei pidä boikotoida varhaiskasvatuksessa eikä kouluissa. Päinvastoin, niitä tulee opettaa myönteisessä sävyssä.
Kuten laki sanoo, katsomuskasvatusta tulee olla ja vanhempien katsomuksia on arvostettava ja ne on huomioitava opetuksessa.
Suomalaiset ovat usein arkoja ja melko osaamattomia ilmaiseman "katsomustaan". Siksi vanhempia tule keskustelujen kautta rohkaista tähän. Ellei suullista "katsomuksen tunnustamista" tapahdu, riittää tieto vanhempien kirkkoon tai muuhun yhteisöön kuulumisesta. Tämä tulee huomioida katsomuskasvatuksessa myönteisesti.
Varhaiskasvatuksessa ja osin kouluissakin on opettajia, joille uskonto, kristillisistä ja muista uskonnollisista tai katsomusteemoista puhuminen ja tunnustavien kristittyjen tai muiden uskontojen edustajien kohtaaminen ei ole luontevaa. Tällaisille henkilöille olisi hyvä olla tarjolla apua, jotta he voisivat luontevasti, lapsia sekä vanhempia kunnioittaen ja lain edellytykset täyttäen hoitaa tärkeää kasvatustyötään, jossa uskonto / uskonnot ovat lisääntyvässä määrin läsnä.
Elämänkatsomustiedon opiskelu on ok, mutta se ei saa vähentää uskontojen opettamista enemmistöuskontoon kuuluvien kohdalla eikä niillä vähemmistöuskontoon kuuluvilla, jotka valitsevat yhteisen uskonnonopetuksen enemmistöuskontoon kuuluvien kanssa.
Suomessa ja muutenkin nyky-yhteiskunnassa on oleellista opettaa erityisesti kristinuskon perustotuuksia, juhlia, tapakulttuuria ja Raamatun käyttötaitoja. Toisaalta kansainvälistyminen ja maahanmuuton ulottuvillemme tuoma uskontojen moninaisuus ovat todellisuuksia, joiden vuoksi tarvitaan kaikkien maassamme läsnä olevien uskontojen ymmärtämistä ja kasvua suvaitsevaisuudessa.
Positiivista uskonnonvapautta tarvitsee vahvistaa nykyajassa kaikin tavoin. Näin vahvistetaan suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, rauhaa, turvallisuutta, sopusointuista yhteiselämää moninaisuudessa ja yhteiskunnan myönteistä kehittymistä.