Uusin päivitys 13.12.2007: Valtionapu tulee sittenkin, 200 000 euroa
Valtion talousarvio vuodelle 2008 on uskontokuntien valtiontuen osalta liki entisensä. Ortodoksiselle kirkolle esitetään 2 013 000 euroa, eli vuoden 2007 summaan on tehty inflaatiokorotus. Pienemmille uskonnollisille yhdyskunnille ei edelleenkään esitetä tukea.
Talousarvion ulkopuolella valtionkirkot saavat tukea yhteisövero-osuudesta. Summa on Evankelis-luterilaiselle kirkolle arviolta 94 miljoonaa euroa, mutta siitä noin 70 miljoonaa euroa kuluu hautaustoimen tappioon. Ortodoksisen kirkon vero-osuus on vain noin 80 000 euroa, eli pääosa ortodoksien saamasta tuesta näkyy talousarviossa.
Suomen merimieskirkko saa tukea viimevuotiseen tapaan 358 000 euroa.
Opetusministeriön työryhmä esitti aiemmin uskonnollisille yhdyskunnille tukea, joka olisi ollut 5-7,7 euroa jäsentä kohti. Vuoden 2007 talousarvioon ministeriö esitti 250 000 euron tukea, eli noin neljää euroa jäsentä kohti. Lopulliseen talousarvioon summa ei kuitenkaan päätynyt.
Käytännössä pienemmätkin uskolliset yhdyskunnat saavat epäsuorasti tukea, koska kulttuurilehtitukea jaetaan myös niiden julkaisemien lehtien tukemiseksi.
Talousarvioesitys menee seuraavaksi ministerikierrokselle ja aikanaan Eduskunnan vahvistettavaksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että uskontokuntia koskevaan talousarvion osaan tulisi muutoksia.
Verkossa on saatavilla talousarvio kokonaisuudessaan.
Valtiovarainvaliokunta päätyi yllättäen ottamaan valtiontuen talousarvioon. Summaksi päätettiin 200 000 euroa. Raha jaetaan opetusministeriön määräämällä tavalla, kuitenkin rajoittaen tuki vähintään 200 jäsenen uskontokuntiin. Käytännössä jakoperuste tulee ilmeisesti olemaan jäsenmäärä.
Yli 200 hengen pienuskontojen muodollinen jäsenmäärä oli vuoden 2006 lopussa 62019. (Tosiasiassa luku on lähes kaksinkertainen erityisesti helluntailiikkeen vuoksi; ks. Reunamerkintöjä uskontotilastoon.) Suurin tilastoitu uskontokunta, Jehovan todistajat, saisi näin noin 58 500 euroa.
Talousarvioon oli tehty asiasta kaksi talousarvioaloitetta. Kristillisdemokraatit, Sari Palm ensimmäisenä allekirjoittajana, esitti 500 000 euroa:
Opetusministeriön työryhmän selvityksessä vuonna 2005 ehdotettiin uskonnollisille yhdyskunnille 300 000 euron avustusta, mikä olisi merkinnyt noin 4:ää euroa jäsentä kohden. Esimerkiksi Suomen vapaa-ajattelijat saavat tukea valtion budjetin kautta noin 21 euroa jäsentä kohden. Valtiontaloutta ajatellen ehdotettu 500 000 euron tuki on mitätön, mutta toteuttaisi lisäksi joissain määrin uskonnonvapauslain tärkeitä periaatteita, oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, jota valtion tulee osoittaa suhteessa erilaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Rahalla korvattaisiin muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, omien hautausmaiden ylläpitoa sekä tuettaisiin laajaa lapsi- ja nuorisotyötä sekä musiikkitoimintaa.
Vasemmistoliiton neljän edustajaa, Minna Sirnö ensimmäisenä allekirjoittajana, puolestaan esitti 700 000 euroa:
Yhdenvertaisuuslain ja uskonnonvapauslain edellytyksenä on, että valtio kohtelee tasapuolisesti eri uskontokuntia. Tällä hetkellä tämä tasapuolisuus ei toteudu eri uskontokunnille myönnettävien tukien osalta. Jopa evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon edustajat ovat painokkaasti kiinnittäneet tähän epäyhdenvertaisuuteen huomiota.
Valiokunnan perusteluiksi kirjattiin mm.
Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat eivät nykyisin saa toimintaansa valtionavustusta. Asiaa tutkinut työryhmä teki vuonna 2005 ehdotuksen rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille myönnettävästä valtionavustuksesta. Ehdotuksen mukaan valtionavustus jaettaisiin sitä hakeneiden yhdyskuntien kesken pääsääntöisesti laskennallisin perustein jäsenmäärän perusteella. Avustuksen määrästä työryhmä ehdotti päätettäväksi vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Työryhmä perusteli valtionavustuksen myöntämistä sillä, että myös rekisteröidyillä uskonnollisilla yhdyskunnilla on jossain määrin vastaavia yleishyödyllisiä toimintamuotoja, joita on pidetty evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien yhteisövero-oikeuden perusteena. Tukemista puoltaa työryhmän mukaan myös perustuslain 22 §:n mukainen perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite.
Tarkkaan ottaen väite siitä, että pienemmät uskontokunnat eivät saa mitään tukea, ei pidä paikkaansa. Mm. edellä kristillisdemokraattien huomioima Vapaa-ajattelijain liiton tuki sisältää kulttuurilehtituen, jota myönnetään myös useille uskonnollisille lehdille.
Valiokunnan mietintöön liittyy pari eriävää mielipidettä. Yhdessä niistä Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis esittää miljoonaa euroa lisää uskontokunnille. Esityksessä ei tarkenneta tulisiko tämä valtionkirkoille, muille uskonnollisille yhdyskunnille vai molemmille jaettavaksi.
Valiokunnan esitys menee seuraavaksi Eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On erittäin epätodennäköistä, että esitys enää kaatuisi tässä vaiheessa.