6.10.2017
Eräs kaupunki päätti, että 4. luokan uskontojen ja elämänkatsomustiedon kahdesta viikkotunnista toinen saatiin opettaa kaikille yhteisenä katsomusaineen tuntina. Ortodoksisen uskonnon opetuksesta huolestuneet ovat kantelivat tästä oikeusasiamiehelle, joka totesi yhteisopetuksen olevan sallittua vain hyvin rajallisesti.
Lain mukaan peruskoulussa opetetaan tiettyjen sääntöjen mukaan uskontoja ja elämänkatsomustietoa, ks. tarkemmin artikkeli Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu.
Lakia säädettäessä ei ole ajateltu mahdollista yhteistä opetusta, eikä lakia tarkentava asetus tuntijaostakaan ota asiaan kantaa. Myöskään Opetushallitus ei ole antanut varsinaisia virallisia ohjeita asiasta, joskin on kanteluiden pohjalta yksittäistapauksissa asettunut samalle kannalle kuin oikeusasiamies nyt.
Yleistä kieltoa oppintuntien sulauttamiseen ei ole, vaan esimerkiksi historiallista romaania voidaan lukea erottamatta historian ja äidinkielen tunteja.
Oikeusasiamies toteaa, ettei mitään ehdotonta kieltoa yhteiselle opetukselle ole:
- - lainsäädäntö antaa opetuksen järjestäjälle harkintavaltaa myös opetusryhmien muodostamisessa, eikä se kiellä eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksen antamista samassa ryhmässä - -
Kuitenkin ratkaisu pikemminkin ohjaa erilliseen opetukseen.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnon perustietoja. Elämänkatsomustiedon opetus ei ole sidoksissa uskonnolliseen ajatteluun tai uskontoihin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista käy ilmi, että katsomusaineiden oppisisällöt poikkeavat paljon toisistaan; kaikilla opettavilla uskonnoilla ja elämänkatsomustiedolla on omat erikseen kirjatut tavoitteet ja niistä johdetut sisällöt.
Kaupungin opetussuunnitelman mukaan "Tavoitteena on, että hyvään elämään liittyvät asiat käsitellään koko luokan yhteisellä katsomusaineen tunnilla - -", ja oikeusasimies toteaa selvästi
Opetushallituksen lausuntoon yhtyen katson, että kaupungin elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma ei ole edellä kuvatuilta osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen.
Lisäksi oikeusasiamies kiinnittää huomiota siihen, että yhteisopetuksessa opettajalla tulisi olla kelpoisuus kaikkien aineiden opetukseen. Käsitellyssä tapauksessa tämä olisi tarkoittanut ainakin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opettamisen pätevyyttä.
Oikeusasiamies siteeraa suoraan nykyistä perustuslakia edeltävää hallituksen esitystä, jonka mukaan uskonnonvapaus edellyttää mahdollisuutta saada uskonnollista tai elämänkatsomuksellista opetusta. Tämä ei voi tarkoittaa sitä, että koululla on velvollisuus opetusta tarjota. Jos tarkoittaisi, sitä pitäisi järjestää niillekin pienuskonnoille, joihin kuuluvia oppilaita on vain yksi koko kunnassa.
Perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut, ettei perustuslaista seuraa estettä yhteiselle katsomusaineelle. Koulujen tehtävä ei kuitenkaan ole muuttaa lainsäädäntöä.
On selvää, ettei uskonnonvapaudesta voi johtaa oikeutta olla oppimatta tosiasioita. Esimerkiksi "Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin neljä miljoonaa suomalaista." ja "Vapaa-ajattelijain liitto perustettiin 1937." ovat faktoja, jotka oppilaat voidaan velvoittaa opettelemaan. Käytännössä on kuitenkin epäselvää miten selvästi opetus tosiasiallisesti pysyy faktoissa eikä liu'u tunnustukselliseksi.
Katso myös ratkaisu EOAK/3469/2016 kokonaisuudessaan.