Uusin päivitys 11.3.2019: Vaalikauden päätös lopettaa käsittelyn
Valtioneuvoston oikeuskansleri katsoo, että niinsanottua ministerinvalaa ja -vakuutusta koskevat säädökset ovat epäselviä. Hän esittää säädösten tarkistamista, joka käytännössä tarkoittaa uskonnollisesta valasta luopumista.
Varsinaista "ministerinvalaa" ei ole olemassa, vaan tehtävänsä aloittava valtioneuvoston jäsen vannoo tai vakuuttaa kahdesti: virkavalan tai -vakuutuksen ja tuomarinvalan tai -vakuutuksen. Asiasta säätävä asetus sisältää itsessään virkavalan ja -vakuutuksen kaavat, mutta tuomarinvalan ja -vakuutuksen osalta viittaa oikeudenkäymiskaareen.
Oikeudenkäymiskaaren viitattu kohta on kumottu. Sen sijalla on tuomioistuinlaki, jossa ei ole enää valaa, vaan kaikki antavat uskonnollisesti neutraalin vakuutuksen; ks. uutiset aiheesta.
Tuomarinvalan poistaneen hallituksen esityksen perustelujen mukaan "Tuomarin valasta luopumisen myötä virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annettua asetusta tulisi tarkistaa." Tällaista tarkistusta ei ole tehty.
Tuomarinvalan poistumisen jälkeen nimitetyt ministerit vannoivat valat.
Tuomarinvalan poistuttua, ennenkuin yhtäkään uutta ministeriä oli nimitetty, asiasta tehtiin kysely oikeuskanslerille. Kyselyssä esitettiin, että on epäloogista jos ministeri ensin vannoo uskonnollisen virkavalan ja sitten antaa neutraalin tuomarinvakuutuksen. Oikeuskansleri totesi, että nykyiset säännökset sallivat sen.
Uuteen kanteluun oikeuskansleri vastasi toteamalla toisaalta
- - tuomioistuinlain säännökset tuomarinvakuutuksesta ja tuomarinvalaa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten kumoamista koskevat lain säännökset olisi perusteltua asettaa etusijalle vala-asetuksen säännöksiin nähden. - - Vala-asetuksen säännöksiä valtioneuvoston jäsenen tuomarinvalasta ei näin ollen ole näkemykseni mukaan perusteltua enää soveltaa.
mutta toisaalta toteaa säädösten olevan epäselviä ja jatkaa
- - ministerien tuomarinvalan vannomista ei ole ollut katsottava suoranaisesti lainvastaiseksi. - - Lainsäädännössä havaitut epäselvyydet sekä valan vannomisen tai vakuutuksen antamisen luonne huomioon ottaen tuomarinvalan vannominen tässä tilanteessa ei ole ollut sellainen muotovirhe, jolla olisi oikeudellista vaikutusta ministerien pätevyyteen tai toimivaltaan tehtävissään.
Oikeuskansleri esittää, että valtioneuvoston kanslia tarkistaa vala-asetusta. Hän pyytää marraskuun loppuun mennessä tiedon siitä, miten asia etenee.
Käytännössä oikeuskanslerin pyyntö tarkoittanee, että ministereille tulee jatkossa neutraali vakuutus. Tuomioistuinlain perustelu valan poistamiselle - tuomarin tehtävä on maallinen - soveltuu myös ministerin tehtäviin.
Ks. myös ratkaisu OKV/1107/1/2017 kokonaisuudessaan.
Yllättäen luonnoksessa hallituksen esitykseksi vala säilyisi.
Luonnoksessa lainataan sanatarkasti aiempaa hallituksen esitystä, joka koski todistajanvalaa:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa (Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010). Ylipäätään henkilöllä ei ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. - -
Tämän perusteella uskonnollinen vala poistui, ks. uutinen Todistajan ja tuomarin vala vaihtuu vakuutukseksi. Luonnoksessa sen sijaan ministereille nimenomaan esitetään säilytettäväksi uskonnollinen vala ja neutraali vakuutus.
Perusteluna tälle luonnos esittää, ettei perusteluja valinnalle kysytä: "Valinnan perusteita ei milloinkaan valtioneuvoston jäseneltä tiedustella." Toisaalta myöskään todistajalta tuomioistuimessa ei kysytty perustelua sille, miksi hän valitsi valan tai vakuutuksen.
Luonnoksessa viitataan myös Evankelis-luterilaisen kirkon valtionkirkkoasemaan:
Asiaa tarkasteltaessa on myös muistettava, että julkinen valta ei myöskään ole perustuslain mukaan tunnustukseton. Perustuslain 76 § asettaa evankelisluterilaisen kirkon erityisasemaan vahvistamalla sen järjestysmuodosta ja hallinnosta säätämiselle kirkkolaissa oman lainsäädäntömenettelyn.
Varsinaisen perustelun uskonnolliselle valalle luonnos johtaa uskonnonvapaudesta:
- - sääntelyssä on kyse perustuslain 11 §:n mukaisesta uskonnon ja omantunnon vapaudesta. Kyse on oikeudesta tunnustaa ja harjoittaa uskontoa ja toisaalta sääntelyssä on kyse myös siitä, että kukaan ei myöskään ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Perustuslain 11 §:n kumpikin puoli on otettu huomioon esitetyssä sääntelyssä.
Perustelu on hieman outo. Esimerkiksi presidentti ja puhemies tehtävänsä aloittaessaan antavat aina uskonnollisesti neutraalin vakuutuksen. Luonnoksessa tämä kerrotaankin, mutta ei kuitenkaan väitetä tämän rikkovan näihin tehtäviin valittavien uskonnonvapautta.
Oikeuskansleri antoi valtioneuvoston kanslian pyynnöstä lausunnon asiasta. Siinä hän toteaa, ettei perustuslaista johdu "suoranaista estettä" uskonnolliselle valalle, mutta "- - perustuslaista ja muusta lainsäädännöstä ilmenevien periaatteiden valossa olisi oikeudellisesti paremmin perusteltua, että ministerit eivät vannoisi uskonnollista ministerin valaa vaan antaisivat ainoastaan ministerin vakuutuksen. Tämä olisi myös johdonmukaista - -". Järjestöistä uskonnollista lupautumista vastustettiin mm. Vapaa-ajattelijoiden lausunnossa, joskin sen mukaan vala-nimitys voisi säilyä vaikka uskonnollinen sisältö poistuisi. Tällöin vala olisi samantapainen kuin esimerkiksi pelastajan vala. Uskonnollista valaa kannatti mm. Evankelis-luterilainen kirkko.
Oikeuskanslerin lausunnosta huolimatta valtioneuvoston kanslia esittää, että uskonnollinen vala säilyy. Perustelut ovat suunnilleen samat kuin aiemmassa esityksessä, "syvärakenne" kuitenkin uutena: "- - kyse on myös suomalaisen kulttuurin syvärakenteen ilmentämisestä."
Valan kaavaan ehdotetaan kuitenkin selvää muutosta. Esityksen mukaan vannottaisiin "Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta", siis poissulkien esimerkiksi muslimit ja juutalaiset valan valitsevien joukosta.
Oikeusministeri Häkkänen ehti aiemmin lehtihaastattelussa kertoa, että asiaa pohdittuaan kannattaa neutraalia vakuutusta kaikille.
Teknisesti vala-asia nostetaan asetuksesta lakiin. Näin sen käsittely siirtyy seuraavaksi eduskunnalle.
Asian käsittely päättyy vaalikauden loppuessa kesken. Säädöstila jää toistaiseksi hieman epämääräiseksi: ministerit antavat aina katsomuksellisesti neutraalin tuomarinvakuutuksen, ja sen jälkeen joko neutraalin virkavakuutuksen tai uskonnollisen virkavalan.
Perustuslakivaliokunta käsitteli asiaa syyskuussa 2018 ja ehti mm. kuulla neljän professorin mielipiteetkin. Erityisesti sote-uudistus ja tiedustelulait veivät valiokunnan ajan, eikä mietintö ehdi enää valmistua ajoissa päätyäkseen täysistunnon käsittelyyn.
Seuraava hallitus laatinee uuden esityksen asiasta, koska nykytilanne on oikeuskanslerinkin mukaan epätyydyttävä.