Rituaaliteurastukset ja eläinsuojelulaki

Uusin päivitys 8.3.2019: Vaalikauden päätös lopettaa käsittelyn

22.12.2017 Luonnoksessa esitetään kieltoa

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut luonnoksen uudeksi eläinsuojelulaiksi. Luonnoksessa todetaan

Eläinten teurastusta koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että eläin olisi aina tainnutettava ennen teurastusta. Muutos koskisi - - uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa - -

Nyt voimassa olevan lain mukaan verenlasku saadaan aloittaa samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa. Kyseessä on jonkinlainen kompromissi juutalaisen ja islamilaisen teurastustavan sekä eläinsuojelun välillä. Ks. tarkemmin hakusana rituaaliteurastus.

Perusteluna lainmuutokselle esitetään mm. "Voimassa olevaa säännöstä yhtäaikaisesta tainnuttamisesta ja verenlaskun aloittamisesta on kritisoitu sen vuoksi, että näiden toimintojen yhtäaikainen suorittaminen on käytännössä vaikeaa, ellei mahdotonta." ja "Nykyinen tieteellinen tutkimusnäyttö tukee selkeästi verenlaskua edeltävää tainnutusta, jotta voidaan välttää parhaalla mahdollisella tavalla teurastukseen liittyvää eläimen kokemaa kipua ja kärsimystä."

Lakiin tulee myös määräys, jonka mukaan tiettyjen toimijoiden on aina ilmoitettava havaitessaan eläinten kaltoinkohtelua. Tällä listalla ovat valtionkirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat, mutta ei yhdistyksiä. Syynä tähän lienee valtionkirkkojen julkisoikeudellinen asema, ja yritys tasa-arvoistaa tilannetta ottamalla myös muut uskontokunnat mukaan. Tarkkaan tulkiten esitetty pykälä ei koske esimerkiksi Lähetyshiippakuntaa eikä Pelastusarmeijaa niiden oikeushenkilömuodon vuoksi.

Katso myös esitys kokonaisuudessaan.

27.9.2018: Hallituksen esityksessä kielto

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi noudattaa työryhmän luonnosta, siis rituaaliteurastus kielletään. Toisaalta esityksessä todetaan, että tainnutus yhtä aikaa verenlaskun kanssa on käytännössä mahdotonta ja eläimet on nytkin tainnutettu ensin, joten "Ehdotus ei tältä osin muuta Suomessa nykyisin harjoitettavia teurastuskäytäntöjä."

Esityksessä todetaan, että jotkut lausunnonantajat ovat halunneet säilyttää rituaaliteurastuksen. Käytännössä tällä viitataan juutalaisseurakuntiin, ja "Tältä osin ehdotusta ei ole muutettu lausuntokierroksen jälkeen."

Esityksen mukaan kielto voidaan nähdä uskonnonvapauden rajoittamisena, mutta säädöksellä ei puututa uskonnonvapauden ydinalueeseen. Esityksen mukaan:

Uskonnon ja omantunnon vapauden perustuslainturva ei - - estä lailla antamasta yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen moraalisten ja eettisten arvojen mukaisia järjestysluonteisia säännöksiä, jotka eri uskonnollisten suuntausten tulee ottaa huomioon uskonnollisissa tai niitä vastaavissa menoissaan.

Hallitus esittää, että laista pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto. Se tulee käytännössä vetämään rajaa sille, millaiset rajoitukset koskevat liikaa uskonnon ja omantunnon vapauteen. Nykyinen eläinsuojelulaki ei aikanaan ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana.

8.3.2019: Vaalikauden päätös lopettaa käsittelyn

Eläinsuojelulain muutos peruuntuu.

Lain käsittely edellyttäisi vielä perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä. Näitä ei ehditä laatia ennen eduskunnan siirtymistä vaalitauolle. Käytännössä esteeksi muodostui perustuslakivaliokunta, jonka aika kului erityisesti sote-uudistuksen ja tiedustelulakien käsittelyyn.

Vaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus voi teoriassa tehdä jopa täysin samansisältöisen esityksen uudelle eduskunnalle. Käytännössä jonkinlainen lakiesitys luultavasti tuleekin, mutta sen sisältö riippuu vaalituloksesta ja hallituspohjasta.