18.4.2018
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut ensimmäistä kertaa kertomuksen eduskunnalle. Kertomus kattaa vuodet 2015-2017, eli ajan jonka yhdenvertaisuuslaki on ollut voimassa nykyisessä muodossaan. Jatkossa kertomus annetaan joka neljäs vuosi.
Tilastojen mukaan kolmen vuoden aikana yhteensä 123 tapauksessa on otettu yhteyttä uskontoon tai vakaumukseen liittyvän syrjinnän vuoksi. Vertailuna esimerkiksi vammaisuuden perusteella katsoi tulleensa syrjityksi noin 500 ihmistä. Yleisesti yhteydenottojen määrä kasvoi, mutta tämä voi kertoa valtuutetun tulemisesta tunnetummaksi. Kertomuksessa arvioidaan, että suurin osa syrjinnästä jää edelleen piiloon.
Valtuutettu otti kantaa esimerkiksi selvään tapaukseen, jossa kaupunki ilmeisesti on täysin unohtanut pelisääntöjen selittämisen tehdessään sopimuksen uskonnollisen yhdistyksen kanssa:
Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa erään kaupungin ja asukkaan välillä tapauksessa, jossa kaupunki oli ostanut hätämajoituspalveluita uskonnolliselta yhdistykseltä. Yhdistys edellytti asiakkaalta osallistumista uskonnolliseen toimintaan asiakkaan vakaumuksen vastaisesti. Sovintomenettelyn jälkeen kaupunki pahoitteli toimintaa ja maksoi syrjitylle 4000 euron hyvityksen. Lisäksi kaupunki kertoi ryhtyvänsä toimenpiteisiin varmistaakseen, että vastaavaa ei tapahdu muuallakaan heidän asumistoiminnassaan.
Kertomuksessa todetaan valtuutetun avustaneen totaalikieltäyjää, joka katsoi tulleensa syrjityksi koska Jehovan todistajat vapautetaan kaikesta asepalveluksesta. Aiheesta on erillinen uutinen.
Valtuutettu on antanut lausunnon ruotsinkielisen ortodoksisen uskonnon opetuksen järjestämisestä, ja todennut siinä mm. "opetusryhmien yhdistäminen saattaa rikkoa välillisen syrjinnän kieltoa ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta, jos opetussuunnitelman mukainen opetus ei toteudu kaikkien yhdessä opetettavien katsomusaineiden osalta ja jos opettajalta puuttuu joidenkin opettamiensa katsomusaineiden pätevyys."
Muutoin kouluasioista valtuutettu viittaa erilaisiin juhliin:
Toinen toistuva teema oppilaiden yhdenvertaisuudesta uskonnon tai vakaumuksen perusteella on katsomuksellisten juhlien järjestäminen koulussa. - - Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että koulun yhteiset juhlat, kuten joulu- ja kevätjuhlat ja todistustenjako, tulee järjestää siten, että ne sopivat kaikille oppilaille.
Valtuutettu keskusteli Kirkkohallituksen kanssa tapauksesta, jossa evankelis-luterilainen seurakunta päätti olla vuokraamatta tilojaan samaa sukupuolta oleville hääpareille. Kirkkohallituskin totesi, että yhdenvertaisuuslain ulkopuolelle on rajattu vain uskonnon harjoittaminen, ei muuta uskontokunnan toimintaa.
Kertomuksessa tuodaan esille lehdissäkin uutisoitu islaminuskoisen syrjintä:
Kaupungin asuntotuotantotoimisto oli ilman asianmukaista syytä päättänyt olla ottamatta jo tehtävään valittua islaminuskoista insinööriä työhön, koska ilmeni, että hän työtehtävien salliessa halusi hyödyntää ruokataukoaan osallistumalla perjantairukoukseen. Aluehallintovirasto, joka valtuutetun pyynnöstä tutki tapauksen, totesi tarkastuskertomuksessaan, että työnantaja ei ole osoittanut, että päätös olla ottamatta tehtävään valittua henkilöä työhön olisi ollut asianmukainen ja tarpeellinen. Työnhakijaa oli siis välillisesti syrjitty uskonnon perusteella.
Asia on tällä hetkellä syyteharkinnassa.
Muina asioina valtuutettu on ottanut kantaa mm. lapsen uskonnollisen taustan huomioimiseen sijoituspäätöksessä huostaanoton jälkeen. Valtuutettu myös toteaa, että uskonto on poliittinen mielipiteen ohella yleisin turvapaikanahakijoiden vetoama vainon syy.
Katso myös kertomus kokonaisuudessaan.