Jehovan todistajien vapautuslaki kumottaneen

Uusin päivitys 20.9.2018: Hallitus esittää vapautuksen kumoamista

3.3.2018: Hovioikeus: Jehovan todistajien vapautus asevelvollisuudesta syrjivää

Helsingin hovioikeus vapautti aseistakieltäytyjän, joka vetosi perustuslain yhdenvertaisuuspykälään ja Jehovan todistajien vapauttamiseen ase- ja siviilipalveluksesta. Päätös tehtiin äänin 4-3, eikä se ole lainvoimainen vaan siitä luultavasti valitetaan korkeimpaan oikeuteen.

Yleistä taustaa

Yksinkertaistettuna laki ei saa olla epäreilu, mutta jos kuitenkin on, sitä ei saa noudattaa.

Tämä on kerrottu perustuslaissa. Sen 6 § mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Perustuslain 106 § säätää perustuslain etusijasta, jonka perusteella tuomioistuin ei saa soveltaa lakia, joka on "ilmeisessä ristiriidassa" perustuslain kanssa.

Perustuslain 127 § säätää kaikkia koskevasta velvollisuudesta maanpuolustukseen. Saman pykälän mukaan sotilaallisesta maanpuolustustuksesta vapauttamisesta vakaumuksen perusteella säädetään lailla.

Vapautuslain taustaa

Asevelvollinen voi ilmoittaa, ettei vakaumuksensa vuoksi voi suorittaa asepalvelusta. Tällöin hänet määrätään suorittamaan siviilipalvelus. Erillistä vakaumuksen tutkintaa ei ole ollut käytössä enää useaan kymmeneen vuoteen, eli kyse on vain ilmoituksesta.

Jehovan todistajat on vapautettu kokonaan asepalveluksesta, heidän ei siis tarvitse käydä myöskään siviilipalvelusta.

Vapautuslaki säädettiin vuonna 1985 ennen nykyistä perustuslakia. Jo tuolloin sen katsottiin rikkovan silloisen hallitusmuodon säädöstä yhdenvertaisuudesta. Siksi laki säädettiin poikkeuslakina, eli käytännössä perustuslakiin tehtiin poikkeus muuttamatta perustuslain tekstiä.

Hallitusmuotoon tehtiin perusoikeusuudistus vuonna 1995. Yhdenvertaisuutta koskevaa pykälää tarkennettiin, mutta ei ydinsisällöltään muutettu. Tämän ja vuoden 2000 perustuslain muutoksen eräs tarkoitus oli vähentää poikkeuslakien käyttöä. Tarkoitus on myös ollut varmistaa, että muu lainsäädäntö on yhteensopiva uuden perustuslain kanssa.

Hovioikeuden ratkaisu

Hovioikeus totesi yksimielisesti mm. "Yhdenvertaisuusperiaate on nimittäin monin tavoin vahvistunut, muun muassa perusoikeussäännöksiin otetun syrjintäkiellon sekä yhdenvertaisuuslain säätämisen vuoksi." ja erikseen yhdenvertaisuuslain säätämisestä "Perustuslakivaliokunta on käsitellessään lausunnossaan tätä lainkohtaa korostanut, että vaikka erilaisesta kohtelusta on säädetty laissa, tämä ei vielä merkitse sitä, ettei tällainen kohtelu voisi olla perustuslain tai ihmisoikeussopimusten kieltämää syrjintää."

Hovioikeus toteaa myös yksimielisesti, etteivät yhdyskunnan vaatimukset jäsenilleen voi olla peruste vapautukselle:

- - Erilaisen kohtelun hyväksyttävyyttä ei hovioikeuden käsityksen mukaan voida perustaa myöskään siihen, että uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys on Jehovan todistajilla jo itsessään riittävä tae vakaumuksen aitoudesta, koska muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvilla tai järjestäytyneeseen yhteisöön kuulumattomilla kieltäytyjillä ei ole vastaavaa mahdollisuutta osoittaa vakaumustaan millään jäsenyyteen kuuluvilla tehtävillä ja velvoitteilla. Jehovan todistajille uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta aiheutuvat tehtävät ja velvoitteet perustuvat Jehovan todistajien omaan valintaan eikä niitä voida pitää vastineena asevelvollisuuden tai sen korvaavien muotojen asettamille velvoitteille.

Yksimielinen hovioikeus oli siitä, ettei siviilipalvelus ole sotilaallista maanpuolustusta:

- - Vaikka siviilipalvelus on korvaava tapa suorittaa perustuslaissa säädetty maanpuolustusvelvollisuus, siviilipalvelus on tosiasiallisesti erotettu sotilaallisesta maanpuolustusvelvollisuudesta. - -

Tuomioistuimen kanta jakaantui perustuslain etusijan tulkinnassa. Neljä tuomaria viitasi perustuslakivaliokuntaan: "Jos poikkeuslaki on säädetty kauan sitten ja perustuslakia on sittemmin muutettu poikkeuslain sisällön kannalta oleellisin kohdin tai perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö perustuslain sisällöstä on muuttunut, on asiaa arvioitava erikseen 106 §:n kannalta - -" Kolme tuomaria totesi, että vapautuslaki tuli voimaan eli vain 13 vuotta ennen perustuslain voimaantuloa, eikä siksi "ajan kulumisen vaikutus arvioinnissa ei voi olla ainakaan erityisen voimakas."

Kokonaisarviossaan enemmistö päätyi soveltamaan perustuslain 106 § ja vapautti syytetyn.

Tuomarien vähemmistö viittaa siihen, että perustuslakivaliokunnalla olisi ollut mahdollisuus lausua vapautuslaista ainakin siviilipalveluslain ja asevelvollisuuslain uudistusten yhteydessä. Koska se ei ottanut selvää kantaa, katsoo tuomioistuin perustulakivaliokunnan tarkoittaneen vapautuslain olevan edelleen poikkeuslakina sallittu.

Lopputuloksena vähemmistö olisi tuominnut aseistakieltäytyjän tavanomaiseen rangaistukseen. Se kuitenkin epäsuorasti olisi palauttanut asian eduskunnalle:

- - Ottaen huomioon valtiovallan tehtävien jaon ja sen, että eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa, ei tässä tapauksessa ole mahdollista poiketa lain yksiselitteisestä sisällöstä myöskään perusoikeusmyönteisen tulkinnan avulla. Vapautuslaista johtuvat perustuslailliset ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan lainsäädännöllisin keinoin.

Jatkopohdintaa

Jehovan todistajien oppi on muuttunut siten, että siviilipalvelus katsotaan nykyään mahdolliseksi. Lisäksi puolustusministeri on jo asettanut työryhmän valmistelemaan vapautuslain kumoamista. Niinpä tämä kysymys ratkeaa luultavasti muutamassa vuodessa.

Laajempi kysymys on se, mitä lakeja jatkossa voidaan muuttaa oikeuskäsittelyn kautta viittaamalla perustuslain 106 pykälään. Tästä on helppo löytää esimerkkejä, esimerkiksi

Hovioikeuden päätös on myös esimerkki lain tulkinnan kehittymisestä lain kirjaimen säilyessä. Vaikka yhdenvertaisuuspykälä on ytimeltään säilynyt pitkään, tulkitaan se entistä tiukemmin. Tämä merkitsee jossain tapauksissa tosiasiallisen lainsäädäntövallan siirtymistä osin tuomioistuimille.

7.4.2018: Ministeriö selvittää vapautuksen kumoamista

Puolustusministeriön tiedotteen mukaan on asetettu työryhmä tutkimaan asiaa.

Työryhmän pitää "arvioida Jehovan todistajien asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamista koskevan lainsäädännön muutostarpeet" ja "huomioida, että esityksellä ei vaaranneta yleistä asevelvollisuutta". Käytännössä tämä jättänee työryhmälle vaihtoehdoksi vain vapautuslain kumoamisen. Toinen vaihtoehto olisi jatkaa käytäntöä mutta kirjoittaa laki näennäisen tasapuoliseksi viittaamatta erikseen Jehovan todistajiin. Sellainen ei välttämättä pätisi oikeudessa.

Määräaika työryhmälle on kesäkuun loppu.

3.7.2018: Työryhmä esittää vapautuksen kumoamista

Työryhmän esitys oli ennalta-arvattavasti esitys, jonka mukaan koko vapautuslaki kumotaan.

Työryhmä toteaa nykyisen tilanteen olevan ristiriidassa ensinnäkin perustuslain 127 § maanpuolustusvelvollisuuden kanssa, toiseksi ja tärkeämpänä 6 § takaaman yhdenvertaisuuden vastaista: "Yhtä uskontokuntaa kosevan erivapauden poistaminen edistäisi myös uskonnonvapauteen liittyvää vaatimusta uskonnollisten ja muiden vakaumusten yhdenvertaisesta kohtelusta."

Nykyinen vapautuslaki tunnistettiin silloisen hallitusmuodon vastaiseksi jo sitä säädettäessä, ja säädettiin poikkeuslakina. Työryhmä toteaa, että poikkeuslakeja pyritään koko ajan enemmän välttämään, siis perustuslakia pidetään sitovampana:

Tällaisen poikkeuslain säätäminen on Suomen oikeusjärjestyksessä mahdollista ja se toteutetaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Poikkeuslakien säätämisen tulee kuitenkin olla mahdollisimman vähäistä ja rajattua. Tämä asetelma oli luonnollisesti olemassa jo vapautuslain säätämisen aikana, mutta tuolloin perustuslaista poikkeamista koskeva ns. poikkeuslakidoktriini oli sallivampi kuin nykyisin. Uuden perustuslain säätämisen yhteydessä poikkeuslakeihin kiinnitettiin jo selkeästi aiempaa enemmän huomiota ja niiden tarpeellisuus ja suhde uuteen perustuslakiin tuli arvioida. Tähän arviointivelvollisuuteen katsotaan liittyvän myös velvoite pyrkiä uudistamaan sääntely yhdenmukaiseksi perustuslain kanssa. Kiristyvä linja on jatkunut ja nykyisin perustuslaista poikkeamiseen suhtaudutaan vielä huomattavasti kireämmin. - - kehitys on muuttanut tilannetta vapautuslain hyväksyttävyyden osalta.

Palveluspaikat ja liittymä aseellisen puolustukseen

Työryhmä selvittää samalla nykyisen siviilipalveluksen liittymää aseelliseen maanpuolustukseen. Esityksessä todetaan palvelusmuotojen olevan jo nyt varsin selvästi erilliset. Kuitenkin esitetään, että mm. uuden siviilipalveluspaikan hyväksymisestä ei enää kysyttäisi lausuntoa Puolustusvoimien pääesikunnalta.

Työryhmä viittaa mahdollisuuteen käyttää siviilipalvelusmiehiä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta: "- - aiemmin itsenäisiä valtioita koskevat uhkakuvat olivat miltei ainoastaan aseellisia konflikteja. Tässä suhteessa Suomi on kuitenkin nykyisin aivan erilaisessa tilanteessa. - - muut isänmaan puolustamisen keinot ovat nousseet aiempaa selkeämmin aseellisen puolustuksen rinnalle."

Selvää tietysti on, ettei vapautus asepalveluksesta estä määräämästä vastaavantapaiseen palveluun muiden kriisien torjuntaa harjoittelemaan. Käytännössä tällaista ei kuitenkaan ole juuri siviilipalveluksessa ollut.

Työryhmä ei "näe periaatteellista estettä" sille, että Jehovan todistajien yhdyskunta olisi siviilipalveluspaikka. Esitys ei kerro mitä tämä palvelus käytännössä olisi. Tarkoitus tuskin on, että siviilipalvelusmiehen tehtävä on suoranaisesti levittää uskontoa.

Katso myös esitys kokonaisuudessaan.

20.9.2018: Hallitus esittää vapautuksen kumoamista

Hallituksen esitys annettiin 20.9.2018 ja se noudattaa työryhmän linjauksia. Vapautuslaki kumotaan, ja Jehovan todistajien tulee joko suorittaa siviilipalvelus tai mennä vankilaan.

Lausuntokierroksen perusteella vapautuslain kumoamista kannatti pääosa suurista puolueista. Poikkeuksena Vasemmistoliitto ja Vihreät kannattivat vapautuslain laajentamista muihinkin vakaumuksiin. Samalla kannalla olivat myös oikeuskansleri ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.

Esityksessä tämä mahdollisuus kerrotaan käsitellyksi ja hylätyksi:

- - Kaikkia vakaumuksia koskeva vapautuslaki olisi periaatteessa mahdollista kirjoittaa kriteereiltään tiukaksi sitoen vapautuksen myöntämisen mahdollisuus esimerkiksi riittävän pitkään jäsenyyteen yhteisössä, jonka oppien vuoksi vapautus on välttämätön. Yhteisön jäsenyyteen perustuva järjestelmä voisi kuitenkin olla ongelmallinen perustuslain 13 §:ssä turvatun yhdistymisvapauden näkökulmasta. Epäselvää olisi myös se, millä perusteella ne yhteisöt, joiden jäsenille vapautus voitaisiin myöntää, pystyttäisiin syrjimättömästi valitsemaan.

- -

Järjestelmän, jossa ulkopuolinen viranomaistaho tai tuomioistuin arvioisi henkilön uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen aitoutta ja syvyyttä, ei voida katsoa normaalioloissa kuuluvan nykyaikaiseen oikeusvaltioon.

Mahdollisuutta siihen, että Jehovan todistajien yhteisö olisi itsessään palveluspaikka, ei esitys enää mainitse lainkaan. Tämä noudattaa ainakin vapaa-ajattelijoiden lausunnossa esitettyä kantaa.

Hallitus esittää, että muutoksesta hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto. Valiokunta tulee tällöin ottamaan yleisesti kantaa siihen, mitä tarkoittaa uskontokuntien yhdenvertaisuus lain edessä. On mielenkiintoista nähdä miten perustelut suhtautuvat esimerkiksi rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien vapautukseen kiinteistöjen varainsiirtoverosta ja muihin vastaaviin.