Tuomioistuin ei saa soveltaa lakia, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa. Ristiriidan on kuitenkin oltava ilmeinen:
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Vastaava säädös asetuksista ja muista lakia alemmista säädöksistä koskee kaikkia viranomaisia.
Uskontoa sivuavassa asiassa perustuslain etusijaa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018, kun hovioikeus kumosi aseistakieltäytyjän tuomion äänin 4-3. Rikottu perustulain pykälä koski yhdenvertaisuutta:
- - vakavat omantunnon syynsä estivät asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisen. - - rangaistukseen tuomitseminen merkitsisi perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua suhteessa Jehovan todistajiin ja oli siten ristiriidassa perustuslain 6 §:n 1 momentissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen ja 2 momentissa tarkoitetun syrjintäkiellon kanssa - - Ristiriita oli perustuslain 106 §:n tarkoittamalla tavalla ilmeinen.
Ks. tarkemmin uutinen Hovioikeus: Jehovan todistajien vapautus asevelvollisuudesta syrjivää.
Suoranaisesti uskonnonvapauden vastaisena ei vielä ole ole jätetty mitään lakia soveltamatta. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi eläinsuojelulain määräys, joka olisi ristiriidassa johonkin uskontoon liittyvän teurastustavan kanssa vielä lakiin kuuluvan uskonnolliset teurastukset sallivat poikkeuksenkin jälkeen.
Perustuslain etusijaa sovellettiin ensimmäistä kertaa 2004 Punavuoren apteekin suojelupäätöksessä. Suojattava perusoikeus oli tällöin omaisuuden suoja: Rakennussuojelulain mukaan vanhoja rakennuksia voidaan määrätä suojeltaviksi. Jos pysyvä suojelumääräys estää rakennuksen tavanomaisen ja kohtuullisen käytön, on valtion varoista maksettava korvaus. Tilapäisestä suojelumääräyksestä, ei makseta korvausta. Korkein oikeus päätti, vastoin lain määrystä, että myös tilapäisestä suojelumääräyksestä oli maksettava korvausta. Päätös tehtiin vahvennetussa jaostossa (normaalin viiden tuomarin sijaan yksitoista tuomaria), ja erilaisia eriäviä mielipiteitä päätökseen jätti tuomareista kuusi. (KKO 2004:26.)
Vuonna 1976 voimaan astuneen isyyslain mukaan ennen lakia syntyneen lapsen kanne isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa oli nostettava viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Lapsi oli saanut tietää todennäköisen isänsä määräajan päättymisen jälkeen. Korkein oikeus katsoi mm. perustuslain 10 § mukaisen yksityiselämän suojan pääsääntöisesti takaavan oikeuden tietää vanhempansa, ja sovelsi perustuslain etusijaa. Päätös tehtiin täyistunnossa äänin 13-3. (KKO 2012:11.) Vastaava menettely vakiintui, ja ratkaisu KKO:2014:13 tehtiin ilman äänestyksiä. (Sittemmin kanneoikeuden rajoitus poistettiin lain muuttuessa, joten 106. pykälää ei enää tarvitse soveltaa.)
Toisenlainen esimerkki koski erästä ulosottolain pykälää, jossa äänin 4-1 korkein oikeus päätti, ettei perustuslain etusijaa sovelleta. (KKO:2004:62.)
Korkein hallinto-oikeus tapauksessa KHO:2014:1 päätti, ettei yhdistyslain säädös joka kieltää hyvien tapojen vastaisen yhdistyksen perustamisen, ole ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. (Yhdistyksen rekisteröinti kuitenkin sallittiin muulla perusteella.)
Ahvenanmaan ajokorttilain mukaan lyhin aika ajokiellolle on pidempi kuin Manner-Suomessa. Korkeimman oikeuden mukaan tämä ei ole ilmeisessä ristiriidassa perustuslain takaaman yhdenvertaisuuden kanssa. (KKO:2018:16) Toisaalta kalastusluvan vaatiminen saamelaisilta eräässä tapauksessa oli ristiriidassa perustuslain saamelaisille takaaman oikeuden omaan kulttuuriin kanssa (KKO:2022:26). Pakollinen jäsenyys ylioppilaskunnassa toisaalta ei ollut ilmeisessä ristiriidassa negatiivisen yhdistysmisvapauden kanssa (KHO:2021:140).
Etusijasäädöksen soveltaminen on poikkeuksellinen tilanne. Ensisijaisesti perustuslakia tulkitsee eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka antaa tarvittaessa lausuntonsa lakiesityksistä niiden säätämisvaiheessa.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO:2019:3 todennut, että "lain ei voida katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, jos perustuslakivaliokunta on ottanut lakiesitykseen kantaa eikä ole nähnyt siinä ristiriitaa perustuslain kanssa." Asiana tapauksessa oli uskonnollisella alalla toimiva yhdistys, joka halusi vapautuksen kiinteistöverosta ja vaati itselleen valitusoikeutta perustuslain etusijan nojalla huolimatta veronkantolain valituskiellosta. Hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen.
Monessa maassa on lainsäätäjästä riippumaton perustuslakituomioistuin, joka voi todeta lain perustuslain vastaiseksi. Suomessa tällaista ei ole. Käytännössä Korkein oikeus ja Korkein hallinto-oikeus ovat muodostumassa sellaisiksi. Periaatteessa perustuslain etusijaa tulee soveltaa kaikissa oikeusasteissa, mutta käytännössä ylimmät oikeusasteet ovat luultavimmat soveltajat.
Seuraava hakusana: Perustuslaki
Teksti tarkistettu viimeksi 3.1.2024.
Anna palautetta