Uusin päivitys 16.12.2021: Perustuslakivaliokunta: kirkkotila itsessään ei ole este koulun juhlalle
Oikeusasiamiehen ratkaisu tarkentaa uskonnon roolia kouluissa. Jumalanpalvelus osana kouluaikaa on sallittu, jos sille on tarjolla vaihtoehtoinen tilaisuus. Sama ei kuitenkaan päde kouluvuoden päätöstilaisuuteen, vaan sen on oltava yksi kaikille sopiva tilaisuus. Joulukirkolla ei voi korvata joulujuhlaa.
Oikeusasiamies toteaa ensin, että perusopetusasetuksen 3 § 5 momentin mukaan "osa työajasta saadaan käyttää - - lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin." Tämän jälkeen ratkaisussa toistetaan, että jumalanpalveluskäynnit on sallittu ja että koulun juhlassa oleva yksittäinen virsi ei tee koko juhlasta uskonnonharjoitusta. Näiden perusteella oikeusasiamies toteaa:
Perustuslakivaliokunta on siis pitänyt jumalanpalveluksessa käymistä joulunaikaan hyväksyttävänä käytäntönä, kunhan menettelystä on tiedotettu asianmukaisesti etukäteen ja osallistuminen on vapaaehtoista. Nyt käsillä oleva tilanne eroaa tästä siten, että kyse ei ole ollut yksittäisestä koulun ohjelmaan sisällytetystä jumalanpalveluksesta, vaan koulun yhteisen, perusopetusasetuksen 3 §:n 5 momentin mukaisen päättäjäisjuhlan korvaamisesta kirkossa järjestetyllä juhlalla.
Siltä osin kuin selvityksessä on katsottu, että sisällöltään tunnustuksellista päättäjäisjuhlaa voi perustella sillä, että tarjolla on myös vaihtoehtoinen tilaisuus, totean, että en pidä perusteluja hyväksyttävänä. Kuten edellä on todettu, koulun lukukauden päättäjäisjuhla ei voi olla uskonnon harjoittamiseksi katsottava tilaisuus. Kyse on kaikille oppilaille yhteisestä opetukseen kuuluvasta juhlasta, joka on järjestettävä siten, että kaikki oppilaat voivat siihen osallistua vakaumuksestaan riippumatta. Joulujuhla on osa opetusta, eikä sitä näin ollen voi järjestää uskonnollisesti tunnustuksellisena siinäkään tapauksessa, että sille järjestettäisiin vaihtoehtoinen tilaisuus.
Oikeusasiamies viittaa aiempaan ratkaisuun, jonka mukaan kirkkosalin käyttäminen vaalien äänestyspaikkana ei ollut asianmukaista. Nyt käsitellyssä tapauksessa joulujuhla oli ollut selvän uskonnollinen virsien ja papin puheen vuoksi, mutta tällä ei ilmeisesti ole ratkaisevaa merkitystä: ratkaisun mukaan "Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka - - ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä."
Ratkaisun perusteella kouluvuoden kaikille yhteiseksi tarkoitettuja tilaisuuksia ei voine lainkaan pitää kirkossa, synagogassa tai vastaavassa. Sen sijaan seurakunta tilan omistajana ei sinänsä ole este.
Katso myös ratkaisu kokonaisuudessaan.
Eduskunta käsitteli oikeusasiamiehen kertomuksen. Sivistysvaliokunta pyysi perustuslakivaliokunnan lausuntoa, koska "Sivistysvaliokunnan mielestä apulaisoikeusasiamiehen kanta jättää osin edelleen avoimeksi kysymyksen siitä, tekeekö kirkkotila automaattisesti koulun juhlasta uskonnollisen, ellei juhlan ohjelma ole sisällöltään uskonnollinen." (lausunto 2/2021 kokonaisuudessaan)
Perustuslakivaliokunta vastasi tähän mietinnössään. Valiokunta toteaa ensin, etteivät valiokunnat ole yleensä ottanett kantaa yksittäisiin laillisuusvalvojien ratkaisuihin. Se kuitenkin tässä tapauksessa ensin viittaa laajasti aiempaan ratkaisuunsa vuodelta 2014, jolloin se käytännössä veti osittain takaisin oikeuskanslerin esittämän tulkinnan.
Tulos on nytkin samankaltainen pieni muutos takaisinpäin. Valiokunta toteaa ensin, että yhteinen juhla saa olla kirkossa tai vastaavassa uskonnollisessa rakennuksessa:
- - kirkkotiloja käytetään tavanomaisesti erilaisiin, ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin kuten konsertteihin ja muihin esityksiin. Juhlan järjestäminen kirkossa ei siten sellaisenaan tee - - sisällöstä uskonnon harjoittamista. - - uskonnollisen tilan käyttöä juhlaa järjestettäessä ei voida pitää lähtökohtaisesti perustuslainvastaisena.
Saman kappaleen jatkossa valiokunta kuitenkin tarkentaa:
Julkisen vallan neutraalisuuden kannalta ei valiokunnan mielestä voida tässä suhteessa pitää merkityksettömänä sitä, minkälaisia vaihtoehtoja kouluilla juhlien pitopaikkaa harkittaessa on tosiasiallisesti käytössään. - - kirkkotilan tai minkä tahansa selvästi uskonnollisen tilan käyttöön juhlan pitopaikkana liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä, jotka vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, minkälaista sisältöä voidaan pitää hyväksyttävänä järjestettäessä opetukseen kuuluvia juhlia tällaisessa tilassa.
Mietintö 16/2021 kokonaisuudessaan.
Kouluille sallittu liikkumavara on yhdeltä reunaltaan melko selkeä: koulun ei ole pakko järjestää koululaisjumalanpalveluksia tai vastaavia ja myös Suvivirren saa jättää kevätjuhlasta pois. Valiokunta tosin muistuttaa, ettei pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta.
Toiselta reunaltaan raja jää epäselväksi. Täysin ei kirkkotiloja ole kielletty, mutta niiden käyttöön liittyy "jännitteitä". Toisaalta jännitteet voidaan hyväksyä ainakin, jos muitakaan tiloja ei ole käytettävissä ja jos kirkkotilassa oleva ohjelma ei ole muuten uskonnollinen.
Avoimeksi jää miksi kirkko luovuttaisi tilojaan ainakaan ilman korvausta, kun kirkon sanomaa ei voi niissä julistaa.