10.9.2020
Oikeusasiamies on ottanut kantaa uskonnonharjoitukseen koulussa. Moniosaiseen kanteluun annettu pitkä vastaus referoi laajasti aiempia laillisuusvalvojia, perustuslakivaliokuntaa, kansainvälisiä sopimuksia ja oikeuskirjallisuutta. Selkeitä rajanvetoja ratkaisussa ei ole.
Kantelun mukaan musiikkiluokkien oppilaat painostetaan osallistumaan joulukirkkoon ja joulukonserttiin. Ratkaisussa pyöritettiin asiaa ilman kovin selkeää lopputulemaa:
Lähtökohtana ei voi olla, että kaikkea itselleen vieraaseen uskontoon tai vakaumukseen tutustumista pidettäisiin painostamisena. Moninaisuuden turvaamisen tavoite ja uskonnonvapauden positiivinen ulottuvuus puoltavat erilaisten vakaumusten esillä oloa yhteiskunnissa. Valtion neutraalisuusvaatimus, oppilaiden yhdenvertaisuus ja hallinnon tasapuolisuusvaatimus puolestaan edellyttävät, ettei koulu suosi toiminnassaan tiettyä uskontoa tai maailmankatsomusta. Lisäksi uskonnonvapauden negatiivinen ulottuvuus edellyttää sitä, ettei ketään pakoteta harjoittamaan itselleen vierasta uskontoa. Tiettyihin kristillisiin juhliin liittyvät esitykset eivät nähdäkseni yksistään merkitse edellä mainittujen periaatteiden loukkaamista.
Ratkaisun mukaan "Hengellisen musiikin määritelmää pidetään yleisesti virren määritelmää laajempana." On tietysti selvää, että Gospel-musiikki rinnastuu virsiin, mutta tarkka rajanveto lieneekin mahdotonta. Esimerkiksi Mariskan rakkauslaulu Mestaripiirros alkaa "Sinä päivänä kun Luoja teki sinut / hän ei muuta tehnytkään.", Juha Tapion Sitkeä Sydän puolestaan kertoo "Olkapäällä kyyhkynen vaikket sitä nää" ja niin edelleen.
Oikeusasiamies referoi kansainvälisen oikeuskäytännön muutosta...
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat edellä kerrotulla tavalla huoltajille oikeuden varmistaa lapsilleen vanhempien omien uskonnollisten vakaumusten mukainen kasvatus. Toisaalta ne turvaavat lapsille oman uskonnonvapauden. Jälkimmäinen näkökulma on ollut kansainvälisessä oikeudessa viime vuosikymmeninä vahvistuva suuntaus.
...mutta päätyy vain tulokseen "mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä suurempi merkitys hänen omalla mielipiteellään on".
Ratkaisu ei anna konkreettista vastausta tilanteeseen, jossa huoltajien ja lapsen/nuoren oma kanta eroavat esimerkiksi koululaisjumalanpalvelukseen osallistumisesta.
Seurakunnan edustajat pitivät koululla aamunavauksia. Kanteluun annetun vastineen mukaan "Seurakunnan kanssa on sovittu, että päivänavaukset eivät sisällä uskonnonharjoittamista (esim. rukousta), vaan ovat ns. yleishumanistisia." Oikeusasiamies piti tätä ongelmattomana: "se, että aamunavauksen pitäjänä toimii seurakunta ei väistämättä johda siihen, että tilaisuudessa olisi kyse uskonnon harjoittamisesta."
Ratkaisussa otettiin kantaa myös rippikouluinfoon koululla. Linja oli sama kuin aiemmassa päätöksessä eli tiedotustilaisuus on, tietyin ehdoin, sallittu.
Jonkinlaisena loppukommenttina oikeusasiamies vielä muistuttaa yleisellä tasolla, että koulun ei tule edistää mitään katsomusta:
Julkisen vallan neutraalisuusvaatimus kuitenkin edellyttää, ettei koulu asetu minkään katsomuksen puolelle, eikä myöskään mitään katsomusta vastaan. Uskonnollinen painostaminen on kiellettyä, eikä opetusjärjestelyistä saa aiheutua kielteistä leimautumista oppilaille.
Katso myös ratkaisu kokonaisuudessaan.