Uusin päivitys 28.3.2022: Hallinto-oikeus: Lestadiolaisten seuroja sai rajoittaa tartuntatautilain nojalla
Hallitus esittää tartuntautilakiin muutoksia koronapandemian vuoksi. Muutokset eivät suoraan rajoita mitään, mutta antavat viranomaisille nykyistä laajemmat valtuudet säädellä yhteiskunnan eri toimintoja epidemian rajoittamiseksi.
Esityksen mukaan uskonnonharjoitusta ei voitaisi rajoittaa samalla tavalla kuin elinkeinotoimintaa ja yhdistysten ym. ei-kaupallisia tilaisuuksia. Hallitus ilmeisesti katsoo tässä koskettavan uskonnonvapauden ns. ydinalueeseen, jota ei voi tavallisella lailla rajoittaa:
Myös uskonnollisen yhdyskunnan tiloissa järjestettävät ja uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan liittyvät tilaisuudet ovat ehdotetun 58 h §:n otsikossa tarkoitettua muuta kuin elinkeinotoimintaa. Tällaisessa toiminnassa saattaa olla uskonnollisten yhdyskuntien osalta kyse myös uskonnonharjoittamisesta, joka kuuluu uskonnonvapauden ydinalueeseen sekä perustuslain 11 §:n että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaa koskevan tulkintakäytännön mukaisesti.
Käytännössä rajauksen merkitys jäänee hyvin pieneksi. Jo aiemmin keväällä kävi selväksi, että lähes kaikki uskontokunnat päättivät omatoimisesti rajoittaa toimintaansa suositusten perusteella.
Merkitys jää periaatteelliseksi: miten painava pitää olla syyn, jotta esimerkiksi jumalanpalvelus voidaan kieltää. Vastausta tähän ei toistaiseksi ole olemassa, koska esimerkiksi nykyisen valmiuslain esityöt eivät käsittele asiaa.
Katso myös lausuntopyyntö ja esitys kokonaisuudessaan.
Hallituksen lopullisessa lakiesityksessä koronarajoitukset voivat koskea myös uskonnollisia tilaisuuksia. Käytännössä esimerkiksi jumalanpalveluksiin osallistujien enimmäismäärää voidaan rajata samalla tavalla kuin mihin tahansa luento- tai yhteislaulutilaisuuteen osallistuvienkin määrää.
Toisin kuin muiden toimitilojen osalta, ei kirkkoa, moskeijaa tai vastaavaa saa kuitenkaan määrätä täysin suljettavaksi. Sulḱumahdollisuutta ei pidetty oikeasuhtaisena kun otetaan huomioon uskonnonvapauden asema Suomen perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Esityksessä todetaan toisaalta, että uskonnolliset yhteisöt ovat pääosin noudattaneet hyvin suosituksia. Toisaalta todetaan, että "Tartuntatautien torjunnan näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, missä muodossa sellainen ihmisten yhteen kokoontuminen, jossa on mahdollisuus tartuntojen leviämiselle, tapahtuu."
Lakiesitystä valmisteltaessa ministeri tapasi uskontokuntien edustajia, ja käytännössä mikään niistä ei ilmeisesti vastustanut nyt esitettyjä rajoituksia. Samaa rajausta uskonnolliselle kuin muullekin toiminnalle esittivät ainakin vapaa-ajattelijat ja eräät sairaanhoitopiirit.
Hallitus esittää, että lakiesityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto ja epäilemättä näin tuleekin tapahtumaan. Se saattaa edelleen tarkentaa uskonnonvapauden asemaa poikkeustilanteessa.
Katso myös esitys kokonaisuudessaan.
Läheteskustelussa tartuntautilain muutoksesta sivuttiin myös uskonnonvapautta. Useampi puheenvuoro kannatti esitettyä rajoitusmahdollisuutta ja sitä olisi haluttu tiukentaakin niin, että uskonnollista toimintaa olisi voitu tarvittaessa rajoittaa täysin samoin kuin muitakin tapahtumia:
Se, mikä tässä on hyvä asia omasta mielestäni, on, että myöskin uskonnon harjoittaminen on tänne otettu mukaan, koska nämä tilaisuudet ovat tietenkin tämmöisiä riskialttiita tapahtumia, missä lauletaan.
Mia Laiho (KOK)
- - hallituksen esityksessä todetaan, että kunnalle tai aluehallintovirastolle ei säädettäisi mahdollisuutta määrätä uskonnon harjoittamiseen käytettävää tilaa suljettavaksi, vaikka yhteisö laiminlöisi noudattaa kunnan tai aluehallintoviraston 59 c §:n perusteella antamaa määräystä. Minusta tämä on vähän ongelmallista. Ymmärrän uskonnonvapauden erinomaisen hyvin, mutta en oikein ymmärrä sitä, että heidät nostetaan erityiseen asemaan tässä kohtaa - -
Mari Rantanen (PS)
Ministeri Krista Kiuru selosti miten esitykseen päädyttiin:
Muun muassa uhkasakko on mahdollista antaa myös uskonnollisille yhdyskunnille — tätä taisi Rantanen kysyä — jos he eivät noudattaisi tätä päätöstä, mutta varsinainen uskonnonvapaus säilyy tässä nyt niin, että sinne ei tule näitä ankarampia rajoituksia. Tähän tilanteeseen todella päädyttiin tämän ison keskustelun avulla. Tässä oli oikeusministeriön ja myöskin opetus‑ ja kulttuuriministeriön porukka mukana, ja käytiin myöskin uskonnollisten yhdyskuntien kanssa tätä keskustelua. Näin ollen viranomaiset eivät voisi sulkea uskonnollisen harjoittamisen tilaa, koska siinä puututtaisiin meidän arviomme mukaan liian paljon uskonnonvapauteen.
Rajoituksia kritisoi Kristillisdemokraattien edustaja:
- - lausuntokierroksella olleeseen versioon nähden nämä 58 c ja d §:ien määräykset on nyt kohdistettu myös kirkoille, seurakunnille ja muille uskontokunnille. Silloin lausuntokierroksellahan lähinnä vapaa-ajattelijat olivat tähän reagoineet.
Jos uskonnonvapauteen kajottaisiin niin voimakkaasti, että viranomaisilla olisi mahdollisuus määrätä esimerkiksi kirkkoja tai jumalanpalvelustiloja suljettavaksi, niin kyllä sen mielestäni nimenomaan perusoikeusnäkökulmasta ja uskonnonvapauden vahvan aseman vuoksi tulisi tapahtua silloin ihan poikkeusolojen ja valmiuslain kautta, ei siis tavanomaisen lainsäädännön kautta, jossa yksittäinen viranomainenkin voisi tämän päätöksen tehdä.
Päivi Räsänen (KD)
Asia siirtyy seuraavaksi valiokuntiin. Erityisesti perustuslakivaliokunta tulee antamaan siitä lausunnon.
Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossan vain, että esitys on "merkityksellinen ainakin perustuslain - - 11 §:ssä turvatun uskonnonvapauden - - kannalta".
Sivistysvaliokunta sen sijaan toisaalta "korostaa hengellisen toiminnan merkitystä osana yhteiskunnan laajaa toimintaa - -", mutta toteaa kuitenkin konkreettisesta pykälästä:
Lakiehdotuksen perustarkoituksen, eli koronaviruksen leviämisen rajoittamispyrkimysten kannalta näiden tilojen jättäminen 58 g §:n soveltamisen ulkopuolelle voi antaa muille tahoille kuvan epäjohdonmukaisesta ja epäoikeudenmukaisesta tavasta taistella yhdessä pandemiaa vastaan. Sivistysvaliokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee asiaa mietinnössään.
Toteutuessaan ehdotus tarkoittaa, että uskonnonharjoitusta voidaan säädellä jatkossa täysin samoin kuin muitakin harrastuksia, aatteelisia tilaisuuksia ja vastaavaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli vielä mietinnössään uskonnonvapauden suhdetta tartuntatautilakiin. Se hylkäsi sivistysvaliokunnan ehdotuksen, mutta muistutti uhkasakon määräämisen olevan mahdollinen myös uskonnolliselle toimijalle joka ei noudata määräyksiä. Lisäksi rajoitus valiokunnan mukaan "ei olisi tässä vaiheessa perusteltua", eli ilmeisesti tätäkään ei täysin suljettu pois.
Eduskunta päätti lopullisesti tartuntatautilaista täysistunnossa, jossa ei enää käytetty tästä asiasta puheenvuoroja. Valiokunnan mietintö lain osalta hyväksyttiin. Teknisesti jäljellä on vielä äänestys lain muuhun osaan liittyvästä lausumasta ja tasavallan presidentin allekirjoitus.
Lopputuloksena käytännössä rajoitusmahdollisuudet ovat samanlaiset nyt sekä uskonnolliselle että maalliselle toiminnalle. Vähäinen muodollinen ero jää, merkitykseltään lähinnän symbolina osoittamaaan uskonnonvapauden erityisasemaa.
Hallitus on julkaissut luonnoksen lakiesityksestä, jolla rajoitettaisiin tilapäisesti ihmisten liikkumista pääkaupunkiseudulla ja Turussa.
Luonnoksen mukaan kulkeminen olisi sallittua esimerkiksi työn tai apteekissa asioimisen vuoksi. Sen sijaan jumalanpalvelukseen osallistuminen ei olisi näihin rinnastuva välttämätön syy. Luonnoksessa todetaan tästä:
Ehdotettu sääntely merkitsee syvälle käyvää rajoitusta uskonnonvapauden piiriin olennaisesti kuuluvaan uskonnonharjoittamisen mahdollisuuteen. Rajoitus olisi kuitenkin ajallisesti ja alueellisesti mahdollisimman rajattu, eikä se estäisi ihmisiä osallistumasta esimerkiksi verkon välityksellä järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin taikka muutoin harjoittamasta uskontoaan. Rajoituksen voidaan katsoa olevan tässä esityksessä selostetuin tavoin välttämätön ja oikeasuhtainen toimenpide väestön terveyden ja viime kädessä ihmisten oikeuden elämään turvaamiseksi.
Yksi sallittu syy liikkumiselle olisi esityksen mukaan "yksilöllisen sielunhoidollisen tapaamisen vuoksi uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa". Esityksessä tarkennetaan vielä, että tämä koskee niitäkin tosiasiallisesti uskonnollisia järjestöjä, joilla muodollinen oikeushenkilön muoto on toinen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Lähetyshiippakuntaa.
Yksittäisenä esimerkkinä mainitaan myös islamilaisen uskonnon mukainen, hautajaispäivänä järjestettävä tilaisuus, jossa vainaja pestään. Tämä olisi sallittua samoin kuin muut kuolemaan ja hautajaisiin liittyvistä syistä liikkuminen.
Keskustelu aiheesta jatkui ja esimerkiksi Lähetyshiippakunta toteaa mm.
Vaikka tautitilanne on vakava, hallituksen esitys on tältä osin ylimitoitettu ja loukkaa niin yhteisöllistä uskonnonvapautta kuin yleistä oikeustajuakin. Esitys olisi myös vaarallinen ennakkotapaus uskonnonvapauden ydinalueeseen kuuluvien jumalanpalvelusten kieltämisestä.
Vetoamme valtiovaltaan, että se tunnustaa kristittyjen välttämättömän oikeuden saada osallistua jumalanpalveluksiin kaikissa olosuhteissa.
Evankelis-luterilaisen kirkon piispoista useampi oli huolissaan uskonnonvapauden rajoituksista, mutta arkkipiispan mukaan oikeus elämään ja terveyteen voi mennä muiden perusoikeuksien edelle. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko muistuttaa olleensa yhteydessä uskontokuntiin kun rajoituksia pohdittiin.
Eduskuntakäsittelyn aikana aihetta kommentoi Päivi Räsänen (KD) todeten mm. "Minulle on tässä sanottu useamman kerran, että voihan sitä uskontoa harjoittaa yksin kotonaankin. No, niin kyllä voi, mutta kristillisen uskon ytimessä on yhteys esimerkiksi Jeesuksen asettaman ehtoollisyhteyden kautta, mikä ei ole tarkoitettu yksin harjoitettavaksi." Hän toivoi kirkkojen voivan jatkaa pienimuotoisia ehtoollistilaisuuksia.
Perustuslakivaliokunta antoi suunnitelluista liikkumisrajoituksista lausunnon jossa se kritisoi hallituksen peruslinjausta: "Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi pitävänsä virheellisenä käsitystä, jonka mukaan perustuslain 10 §:n mukainen kotirauhan suoja estäisi yksityisten kokoontumisen kieltämisen lailla ja kiellon valvomisesta säätämisestä myös kotirauhan piirissä - -". Näin valiokunta ei erikseen arvioinut liikkumisrajoituksiin ehdotettuja poikkeuksia.
Valiokunta kuitenkin toteaa, että esitettyjä rajoituksia ei tarvitse nimenomaisest uskonnonvapauden vuoksi lieventää: "Valiokunta pitää sinänsä selvänä, että rajoituksille esitetyt perustelut osoittavat hyväksyttävän perusteen rajoitusten kohdistamiselle myös - - uskonnollisiin joukkokokoontumisiin. "
Asia siirtyy seuraavaksi muihin valiokuntiin, ja mahdollisesti lakiesitys palaa hallitukselle uudelleen kirjoitettavaksi.
Espoon kotikirkko järjesti 11.4.2021 Läkkitorilla Espoossa jumalanpalveluksen. Poliisi keskeytti sen kokoontumisrajoituksen vastaisena ja, kun jumalanpalvelusta kohta jatkettiin kiellosta huolimatta, määräsi järjestäjille sakot. Asiasta uutisoi mm. Kotimaa-lehti.
Espoon kotikirkko piti keskeyttämistä lainvastaisena, mutta ilmoitti sittemmin tyytyvänsä päätökseen. Suomen Baptistikirkko, johon Kotikirkko kuuluu, ilmoitti noudattavansa koronarajoituksia.
Kansanedustajat Päivi Räsänen ja Antero Laukkanen (kd) tekivät asiasta kirjallisen kysymyksen:
Seurakunnan edustajat olivat kertomansa mukaansaaneet aluehallintovirastolta ja torin käytöstä vastaavilta tahoilta ohjeet, joiden nojalla he luottivat jumalanpalveluksen olevan luvallinen. - - Espoon tapahtuma kertoo koronatoimiin liittyvien ohjeistusten epäselvyydestä. Samoin tapahtuma herättää huolen, onko viranomaisten toimintaa ohjaavassa hallinnossa riittävällä tavalla ymmärretty uskonnonvapauden merkitys perusoikeutena.
Kysymyksen mukaan erityinen vastuu on sisäministerillä, mutta kysymykseen vastasi kuitenkin Tiede-ja kulttuuriministerin Annika Saarikko (kesk).
Vastauksessa ei tullut mitään varsinaisesti uutta esille. Ministeri totesi, että "Poliisi valvoo ainoastaan sellaisia tilaisuuksia, jotka selvästi kuuluvat kokoontumislain soveltamisalaan - - Tällaisia tilaisuuksia voivat olla myös uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluvat tilaisuudet."
Sittemmin koronarajoituksia on löyhennetty, eikä asia todennäköisesti enää nouse akuuttina esille.
Hallinto-oikeus otti kantaa tilanteeseen, jossa rajoitettiin sellaisen uskonnollisen toimijan hartaustilaisuuksia, joka ei muodollisesti ole rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Hallinto-oikeuden mukaan koronarajoituksia sai kohdistaa niihin.
Lestadiolaisuuden eri suuntaukset ovat muodollisesti yhdistyksiä, ja käytännössä niiden jäsenet kuuluvat myös Evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Nämä yhdistykset järjestävät kokoontumisia, jotka muodoltaan voi rinnastaa jumalanpalvelukseen tai vastaavaan uskonnolliseen tilaisuuteen.
Uskontoa voi julkisesti harjoittaa myös yhteisö tai yhdistys, joka ei ole mainituissa säännöksissä tarkoitettu uskonnollinen yhdyskunta. Saadun selvityksen mukaan Rauhanyhdistykset olivat uskonnollisia yhdistyksiä, joita ei ollut rekisteröity uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Hallinto-oikeus katsoi näin ollen, että Rauhanyhdistysten itse järjestämiä seuratilaisuuksia, joista pääosa järjestetään Rauhanyhdistysten omissa kokoontumistiloissa, ei voitu pitää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnusomaisena, kirkon omissa tai niitä vastaavissa tiloissa järjestettävänä toimintana eikä muutoinkaan uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluvina tilaisuuksina, joita aluehallintoviraston päätökset eivät olisi koskeneet.
Vertailuksi esimerkiksi työaikalakia ei sovelleta uskonnollisiin toimituksiin "muussa uskonnollisessa yhteisössä", eli sitä ei ole rajattu oikeushenkilön juridisen muodon mukaan. Toisaalta esimerkiksi jumalanpilkkalakia ei sovellettu sellaiseen moskeijaan tehtyyn töhrimiseen, jonka ylläpitäjä oli muodollisesti yhdistys eikä vielä ehtinyt rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.
Asiasta uutisoi aiemmin Kotimaa-lehti.
Ks. myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu dnro 21718/2021 kokonaan.