30.3.2023

Valtionkirkon kannattajia ja vastustajia kaikissa puolueissa

Helsingin yliopiston Legitrel-hanke on julkaissut laajan tutkimuksen puoluekantojen yhteydestä arvokysymyksiin ja näkemyksiin uskonnon julkisesta roolista. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi tämän sivun vaalikoneessa.

Yksi väitteistä on "Suomessa tule olla evankelisluterilainen valtionkirkko". Ainakin jokseenkin samaa mieltä oli vain noin kymmenesosa Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajista. Toisessa ääripäässä Keskustan ja Kristillisdemokraattien (KD) kannattajista tätä mieltä oli yli puolet. SDP:n ja Kokoomuksen kannattajat eivät tässä juuri eroa toisistaan, molemmissa reilu neljännes oli ainakin jokseenkin samaa mieltä. Perussuomalaisista valtionkirkkoasemaa vastusti useampi kuin Keskustan mutta harvempi kuin Kokoomuksen kannattajista. RKP ei ollut mukana tuloksissa.

Kaikista vastaajista 40 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä, vajaa 30 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Yli 30 % kertoi siis olevansa "ei samaa eikä eri mieltä".

Jyrkempi tulos saatiin väitteelle "Valtiojohdon tulisi julistaa Suomi kristilliseksi kansakunnaksi.", jonka kannatus oli alle 10 %. Puolueittain tulos oli samansuuntainen kuin edellisessä kysymyksessä. Poikkeus oli KD, jonka kannattajista liki 60 % kannatti tätä.

Uskonnollisten symbolien esittämisen julkisissa tiloissa haluaa kieltää vajaa 30 %, hieman useampi on tästä ainakin jokseenkin eri mieltä. Perussuomalaiset ovat eniten kiellon kannalla. Erot puolueittain ovat kuitenkin pienehköjä, poikkeuksena Kristillisdemokraatit joista vain vain harva on kiellon kannalla.

Tutkimuksessa ei ole pyritty huomioimaan iän tai muiden taustatekijöiden merkitystä.

Yhteenvetona voinee pitää havaintoa siitä, että erot ovat kuitenkin maltillisia: "Se, että maan johtava keskusta-oikeistolainen ja johtava keskusta-vasemmistolainen puolue ovat kuitenkin uskontoon liittyvissä asioissa pääosin samoilla linjoilla kertonee siitä, että uskonto ei synnytä suomalaisessa politiikassa kovinkaan repivää kuilua. Havainto vastaa aiempia huomioita uskonnosta ja politiikasta Pohjoismaissa."

Katso myös tutkimus kokonaisuudessaan