20.2.2023
Oikeusministeriön työryhmä ei esitä lakia, joka nimenomaisesti kieltäisi tyttöjen sukuelinten silpomisen uskonnollisista syistä eli ympärileikkauksen. Käytännössä merkittävä kysymys koski sitä, mitä tällaista lakia säädettäessä pitäisi päättää poikien osalta. Työryhmän kymmenestä jäsenestä kolme jätti eriävän mielipiteen.
Perustuslain uskonnonvapautta koskevan säädöksen perusteluissa todetaan "- - säännös ei siten voi esimerkiksi oikeuttaa missään olosuhteissa - - naisten ympärileikkausta, huolimatta tällaisen toimenpiteen mahdollisesta yhteydestä johonkin uskonnolliseen suuntaukseen". Poikiin ei perusteluissa oteta kantaa.
Korkein oikeus on todennut poikalasta koskevassa ratkaisussaan mm. "Tyttöjen ympärileikkauksessa on kysymys lähinnä törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavasta menettelystä, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa nyt kyseessä olevan kaltaisilla uskonnollisilla ja sosiaalisilla syillä - -"
Tyttöjen ja naisten osalta tilannetta voi siis pitää käytännössä selvänä. Erillistä lakia ei ole, mutta silpominen on rangaistavaa yleisten pahoinpitelyä koskevien säädösten nojalla. Työryhmä toteaa oikeustilan riittävän selväksi vaikka ei aivan ongelmattomaksi:
Vaikka nykyistä oikeustilaa voidaan pitää joiltakin osin tulkinnanvaraisena tyttöjä koskevien, vakavaa lievempien silpomistekojen osalta, ei tällaisia tapauksia kuitenkaan ole työryhmän käsityksen mukaan lainkaan käsitelty tuomioistuimissa, eikä selkeää näyttöä nykyisen lainsäädännön riittämättömyydestä ole. Nykyisen lainsäädännön voidaan myös katsoa täyttävän Suomeen kohdistuvat kansainväliset velvoitteet.
Poikien ja miesten osalta tilanne on epäselvempi. Suoraan lakia lukien kyseessä on pahoinpitely. Korkein oikeus on hyväksynyt ympärileikkauksen, kun se tapahtui molempien vanhempien toiveesta paikallispuudutuksessa ja tekijä oli lääkäri. Perusteluna ei kuitenkaan ollut uskonnonvapaus:
- - Vaikka lapsen huoltajilla on perusoikeustasolla suojattu oikeus lapsen uskonnon mukaiseen kasvatukseen, siitä ei sinänsä voida johtaa perustetta kajota lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen.
- - uskonnollisista syistä suoritettavalla ympärileikkauksella voidaan arvioida olevan myönteistä merkitystä nimenomaan leikattavan pojan itsensä, hänen identiteettinsä kehittymisen sekä uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä kiinnittymisen kannalta.
Toisessa ratkaisussa ympärileikkaukset teettänyt tuomittiin rangaistukseen, kun lapsen toinen vanhempi oli asiasta eri mieltä. Oikeustila näyttää siis siltä, että ympärileikkaus on sallittu vanhempien yhteisellä päätöksellä.
Kun korkein oikeus on todennut hyväksyttäväksi perusteeksi yhteisöön kiinnittymisen eikä uskonnonvapauden, työryhmä jossain määrin nostaa esille tämän mahdollisen seurauksen:
- - esimerkiksi Lapissa asuvat juutalaiset olisivat eriarvoisessa asemassa pääkaupunkiseudulla asuviin nähden, sillä Lapissa asuvat tuskin voisivat ympärileikkauttaa poikiaan, koska lapsi ei kasvaisi kiinteästi osana sellaista elinpiiriä, jossa toimenpiteestä olisi huomattavaa hyötyä.
Työryhmä viittaa tähän myös pohtiessaan lasten etua suomalaisten suhtautumisen kautta:
- - Esimerkiksi Suomessa suhtautuminen poikien ja miesten ympärileikkauksiin ei pääsääntöisesti ole voimakkaan negatiivista. - - Mikäli esimerkiksi yhteiskunnalliset asenteet poikien ympärileikkauksiin suhtautumisessa muuttuisivat laajassa mittakaavassa vastaamaan tytöille suoritettuja tekoja, tulisi tämä ottaa huomioon lapsen edun arvioinnissa. - - Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsen vanhemmat haluaisivat ympärileikata pojan oman uskontonsa tai kulttuurinsa vuoksi tilanteessa, jossa lapsi ei tosiasiallisesti tulisi todennäköisesti kasvamaan mainitun uskonnon tai kulttuurin vaikutuspiirissä, tai jossa tuo vaikutus on verrattain vähäinen, ei tekoa voitaisi pitää lapsen edun mukaisena.
Tyttöjen osalta erillislakia ei esitetä siksi, että se ei muuttaisi nykyistä oikeustilaa vaan olisi enemmän symbolinen. Sitä taas ei pidetä rikoslain tehtävänä:
Rikoslakia ei tulisi käyttää esimerkiksi moraalin tai muun abstraktin tavoitteen ylläpitämiseen. Teon paheksuttavuutta tai muuta moraalista närkästystä tulisi osoittaa ensisijaisesti muita kuin rikosoikeudellisia keinoja käyttäen.
Työryhmä ei halua lakia, joka sisältäisi erilaisia säädöksiä sukupuolen mukaan, koska katsoo sen loukkaavan yhdenvertaisuutta. Poikien osalta työryhmä ei toisaalta katso voivansa ajaa rangaistavuutta:
- - vaikka fyysistä koskemattomuutta puoltavat näkökulmat ovat nousseet yhä vahvemmin esille keskustelussa muun muassa ympärileikkausten sallittavuudesta, ei poikalapsille suoritettuja ympärileikkauksia ole täysin kriminalisoitu missään päin maailmaa. Poikien ympärileikkausten kieltämisestä on tehty lakialoitteita, mutta nämä eivät ole johtaneet lainsäädäntömuutoksiin. - -
On todennäköistä, että poikien ympärileikkauksen täydellinen tai ikärajaan sidottu kielto edellyttäisi laajamittaisempaa yhteiskunnallista keskusteltua, sillä toimenpiteitä pidetään yhä keskeisenä ja laajasti harjoitettuina tietyissä uskonnoissa, kuten juutalaisuudessa ja islamissa.
Eriävän mielipiteen jättäneet olisivat halunneet lain, joka olisi kieltänyt nimenomaisesti tyttöjen silpomisen ottamatta kantaa poikiin.
Aiheesta on myös kysymys vaalikoneessa eduskuntavaaleihin 2023.
Katso myös työryhmämietintö kokonaisuudessaan.