4.2.2006

Muhammedia esittävistä pilakuvista

Pilakuvakohusta faktat on uutisoitu jo muualla, tämä "uutinen" taustoittaa tilannetta. Tätä sivustoa ylläpitävä järjestö ei ole ottanut virallista kantaa asiaan, tämäkin teksi kuvaa vain yhden kirjoittajan ajatuksia.

Tärkeintä on tietysti se, että väkivalta ei ole hyväksyttävää. Toisaalta on outoa tuomita erityisesti fundamentalistimuslimien väkivalta - yhtä väärin ovat maltillisten muslimien väkivalta, ex-muslimien väkivalta, kristittyjen väkivalta ja uskonnollisesti välinpitämättömien väkivalta.

Tanskan lipun polttaminen ei kuitenkaan ole väkivaltaa, vaikka voikin olla osoitus tulevasta väkivallasta. Jos pilakuva mahtuu sananvapauden piiriin, mahtuu lippujen polttaminenkin.

Uskonnonvapauden loukkaukset voidaan jakaa neljään eri ryhmään. Ensiksi laki voi nimenomaisesti loukata uskonnonvapautta, esimerkiksi Suomessa oli ehtoollispakko vielä satakunta vuotta sitten. Toiseksi laki voi sivuvaikutuksenaan estää uskonnonharjoittamista, kuten kieltolaki olisi tehnyt ilman erillistä ehtoollisviiniä koskenutta poikkeusta. Kolmanneksi joku yksityinen voi estää uskonnonharjoittamisen. Neljäs ryhmä on sosiaalinen uskonnonvapauden rajoitus, jonka tyyppiesimerkki näkyy lauseessa "eroaisin kirkosta, mutta Alma-täti suuttuisi".

Jumalanpilkkalaki ei ole uskonnonvapauden kannalta välttämätön, vaan pikemminkin päinvastoin. Se voi rajoittaa uskontokritiikkiä, joka sekin on uskonnonvapauden osa. Tämän rajanvedosta ks. valtakunnansyyttäjän ratkaisu A:20.4.2005 jossa todetaan "- - Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. - -"

Uskonnonharjoituksen häiritseminen ja estäminen on Suomessa erikseen kriminalisoitu. Lakiteknisesti se on hieman oudosti yhdessä jumalanpilkkamomentin kanssa muodostaa pykälän 'uskonrauhan rikkominen'. (Ks. tarkemmin hakusana jumalanpilkka ja artikkeli uskonnonvapauden erityissuojasta.

Uskonto ei välttämättä tarvitse erityistä suojaa, riittää että uskonnonharjoitus on suojattu kuten muukin toiminta. Vastakkainen esimerkki on 1890-luvulla Pelastusarmeijan kokoukset, joita poliisi ei aina suojellut häiriköintiä ja suoraa väkivaltaakin vastaan.

Pilakuvista eniten kohua nostattanut on sellainen, jossa Muhammed kuvataan päässään turbaanin muotoinen pommi. Se on omiaan vähintäänkin vahvistamaan stereotypioita muslimeista, ja sitä kautta rikkomaan mahdollisuutta elää muslimina ilman jatkuvaa uskontoon kohdistuvaa sosiaalista painetta. Tätä kautta, käsittämällä uskonnonvapaus laajemmin kuin lain sisällöksi, kuvan voi sanoa rikkovan uskonnonvaputta.

Suomssa kyseeseen tulisikin rikosnimikkeenä lähinnä kiihotus kansanryhmää vastaan: "Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Rikoslaki 11. luku, 8 §)