31.3.2018
Eduskunnan oikeusasiamies antoi Oulun kaupungille moitteen uskonnollisten päivänavausten järjestämisestä.
Eräässä oululaisessa koulussa päivänavauksen piti seurakunnan edustaja, ja siihen sisältyi virsi, rukousmuotoinen runo ja siunatun kouluviikon toivotus. Päivänavaus kuului keskusradion kautta kaikille, eikä sille ollut tarjolla vaihtoehtoa.
Seurakuntaa oli ohjeistettu niin, että päivänavausten tuli olla lähinnä eettistä pohdiskelua. Uskonnonharjoitusta ei pitänyt olla, ja musiikin olla tunnustuksetonta eli käytännössä ei virsiä tai vastaavaa. Mainitun aamunavauksen jälkeen oikeusasiamiehelle kanneltiin, jonka jälkeen asiaa puitiin rehtorien kesken. Tästä huolimatta samalla tavoin uskonnollinen päivänavaus pidettiin kaksi kuukautta myöhemmin.
Laajassa ratkaisussaan oikeusasiamies viittaa mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin. Negatiivisen uskonnonvapauden vuoksi ketään ei voi velvoittaa kuuntelemaan uskonnollista julistusta, ja toisaalta yksityisyyden suojan vuoksi ei ole hyvä poistuttaa osaa oppilaista toiseen tilaan. Oikeusasiamies toteaa myös, että vanhat perinteet eivät ole syy rikkoa perusoikeuksia.
Oikeusasiamies antoi samalla vakavan huomautuksen siitä, ettei ollut saanut asianomaisilta virkamiehiltä tarvitsemaansa selvitystä. Asia ratkaistiin kantelijan kertomuksen perusteella.
Oikeusasiamies muistuttaa, että Opetushallituksen tammikuussa antamien ohjeiden mukaan koulu voi päättää ettei siellä järjestetä lainkaan uskonnollisia tilaisuuksia.. Hän viittaa aiempaan oikeuskanslerin ratkaisuun jonka mukaan ns. käräjähartaudet rikkoivat julksisen vallan puolueettomuutta, ja toteaa uuden Opetushallituksen ohjeen olevan "linjassa" tämän kanssa.
Ratkaisussa kerrottaan päivänavauksista "vapautetuista" oppilaista lainausmerkeissä. Tämä viittaa siihen, että valinnan tulisi olla vapaa ja ilman ennakko-oletuksia.
Tärkeimpänä oikeusasiamies viittaa siihen, että uskonnonharjoitus ei kuuluisi kouluun lainkaan:
Suomessa toistaiseksi vakiintuneena pidettävän linjauksen mukaan uskonnonharjoittamisen piirteitä sisältävien tilaisuuksien pitäminen osana koulutyötä on hyväksytty, mutta muun muassa sillä reunaehdolla, että - -
Kehitys on alkanut siitä, että uskonnonharjoituksesta on voinut saada vapautuksen: tämä oli negatiivista uskonnonvapautta puhtaimmillaan. Myöhemmin on nähty kyseessä olevan pikemminkin valinta sen suhteen, haluaako jumalanpalvelukseen tai vastaavaan vai ei; oletusarvo on jäänyt pois.
Nyt oikeusasiamies viittaa jo julkisen vallan puolueettomuuteen ja kirjoittaa uskonnonharjoituksen olevan "toistaiseksi" sallittua. Tämä ohjaa kehitystä suuntaan, jossa koulu on neutraali ja uskonto kuuluu vapaa-aikaan.
Katso myös ratkaisu kokonaisuudessaan.