Uusin päivitys 15.12.2018: Valiokunta lisää 300,000 euroa juutalaiselle seurakunnalle
Valtiovarainministeriön alustavassa ehdotuksessa vuoden 2019 budjetiksi ei uskontokuntien osalta ole merkittäviä muutoksia kuluvaan vuoteen.
Evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitus, jonka on tarkoitus korvata mm. hautaustoimen tappio, on 114 miljoonaa. Tämä perustuu suoraan lakiin ja siihen tehtyyn jäädytyspäätökseen, joiden perusteella summa lähtee kasvamaan inflaatiota vastaavasti vuodesta 2020 alkaen.
Evankelis-luterilaisen kirkon maksamaa korvausta verohallinnolle kirkollisveron keräämisestä ehdotetaan laskettavaksi noin 600,000 euroa. Jäljelle jää yli 14 miljoonan euron korvaus; muutos pohjautuu siihen, että verohallinnon menojen kaikkiaan odotetaan laskevan. Ortodoksiselta kirkolta ei peritä korvausta kirkollisveron kannosta.
Ortodoksisen kirkon tuki säilyy noin 2,5 miljoonassa eurossa. Pienuskonnot saavat yli 500 tuhatta euroa, ja merimieskirkko yli 100 tuhatta. Lisäksi uskontojen vuoropuhelun edistämiseen on myönnetty 80 tuhatta. Kaikki summat vastaavat euromääräisesti kuluvaa vuotta.
Käytännössä sama euromäärä tarkoittaa määrärahojen supistumista inflaation verran eli noin yhden prosentin.
Talousarviossa ei suoraan näy ehtoollisviinin verovapauden poistuminen. Vapautus oli voimassa helmikuun 2018 loppuun ja ensi vuosi on siis ensimmäinen jolloin vero menee kokonaisuudessaan. Käytännössä pientä tukea uskontokunnille on vapautus kiinteistöjen varainsiirtoverosta.
Ehdotuksen on laatinut valtiovarainministeriö eri ministeriöiden ehdotusten mukaan. Uskontokuntien tukien osalta esitys noudattaa suoraan Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotusta. Lopullisesti budjetista päättää Eduskunta, jossa ainakin sivistysvaliokunta antaa lausuntonsa pienuskontojen tuesta.
Valtiovarainvaliokunta lisäsi budjettiin 300 tuhatta euroa Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogan ja seurakuntakeskuksen turvallisuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Valiokunnan mukaan seurakunta on joutunut panostamaan merkittävässä määrin turvallisuuteen.
Ennen juutalaista seurakuntaa ei tällaisia päätöksiä ole tehty. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen, ja uskonnonvapaus on yksi perusoikeuksista. Perustuslain esityöt eivät juuri selvennä mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Selvää tietysti on, että poliisin on selvitettävä synagogaan kohdistuva rikos yhtä hyvin kuin muuhunkin rakennukseen kohdistuva rikos. Rahan antaminen turvallisuuteen käytettäväksi on kuitenkin periaatteessa toisenlainen ratkaisu.
Valtiovarainvaliokunta ei viittaa tässä yhteydessä perustuslakiin, eikä perustuslakivaliokunta antanut talousarvioesityksestä lausuntoa. Päätöksen tausta jää näin avoimeksi.
Muilta osin valiokunta ei esitä muutoksia. Kristillisdemokraatit olisivat lisänneet pienuskontojen tukeen miljoona euroa, mutta muut puolueet eivät yhtyneet tähän kantaan.
Katso myös valiokunnan mietintö kokonaisuudessaan.