9.10.2020
Eduskunnan puhemiesneuvosto on tehnyt päätöksen valtiopäivien avajaisten juhlamenoista. Jumalanpalvelus säilyy, mutta sen asema muuttuu hiukan vähemmän viralliseksi ja sille vaihtoehtoinen tunnustukseton tilaisuus nostetaan asemaltaan puoliviralliseksi.
Taustalla on uskonnottomien järjestöjen, Vapaa-ajattelijain liiton ja Humanistiliiton, tekemä aloite. Järjestöt järjestivät vuodesta 2017 saakka jumalanpalvelukselle vaihtoehtoisen tilaisuuden kansanedustajille. Ne esittivät, että tämä vaihtoehto tulee osaksi virallista ohjelmaa.
Juhlamenotoimikunta päätyi esittämään puolivälin ratkaisua:
Työryhmä ehdottaa, että tunnustuksetonta tilaisuutta ei oteta osaksi valtiopäivien avajaisten ja vaalikauden päättäjäisten ohjelmaa - -
- - tunnustuksettoman tilaisuuden järjestämisestä kiinnostuneet edustajat voisivat perustaa ryhmän, joka vastaisi kaikista tunnustuksettoman tilaisuuden käytännön järjestelyistä valtiopäivien avajaisten yhteydessä. Toiminnassa voisi olla mukana myös eduskunnan kanslian henkilökuntaa. Ryhmä voi tarvittaessa anoa toimintatukea kansliatoimikunnalta. Tilaisuudet voitaisiin järjestää eduskunnan tiloissa.
Tähän saakka tilaisuus on ollut toisaalla, joten sen järjestäminen eduskunnan tiloissa ja eduskunnan henkilökunnan avustamana on eräänlaista osittaista virallistamista. Puhemiesneuvosto hyväksyi tämän ehdotuksen.
Samalla viralliseksi nimeksi tulee valtiopäiväjumalanpalveluksen sijaan "valtiopäivien ekumeeninen juhlajumalanpalvelus". Tämä vastaa käytännössä jo tapahtunutta muutosta. Uutena muutoksena jumalanpalvelusta ei enää oteta osaksi eduskunnan täysistunnon pöytäkirjaa.
Jumalanpalvelukseen osallistuminen ei ole kansanedustajalle pakollista. Muutoksen merkitys on symbolinen.
Virallinen liitto valtion ja uskonnon välillä jatkuu paitsi käytännön myös symbolien tasolla. Lähin vertailukohta on ns. käräjähartaudet, joissa tuomioistuin aloitti toimikautensa jumalapalveluksella. Oikeuskansleri ei pitänyt tätä asiallisena (päätös OKV/1361/1/2009) ja ne lopetettiin. Samalla tavoin symbolisina voidaan pitää esimerkiksi yhä jatkuvaa tapaa jossa ministerit voivat tehtävän aloittaessaan vannoa valan käsi Raamatulla tai noin kymmenen vuotta sitten loppunutta valtiolipun käyttöä valtion viranomaisten lisäksi myös tuomiokapituleissa.
Jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys määräsi "Sinä päivänä ja tuntina, minkä Keisari ja Suuriruhtinas on julistuttanut, tulee eduskunnan jäsenten, sittenkuin jumalanpalvelus on pidetty - -". Oli itsestäänselvää, että tällä tarkoitettiin Evankelis-luterilaisen kirkon pitämää jumalanpalvelusta, vaikka Venäjän keisari olikin ortodoksi. Vuoden 1928 laki toisti olennaisest saman määräyksen.
Valtiopäiväjärjestyksen korvasi vuonna 2000 uusi perustuslaki. Siinä ei enää oteta kantaa tällaisiin yksityiskohtiin, vaan Eduskunta säätää itselleen työjärjestyksen ja mahdolliset ohjeet juhlamenoihin.
Eduskunnan ohje vuonna 2000 määräsi, että valtiopäiväjumalanpalvelus pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Ohjeita muutettiin 2012, mutta jumalanpalveluksen osuus säilyi entisellään.
Käytännössä jumalanpalvelus muuttui 2000-luvulla ekumeeniseksi, eli mukana oli myös muiden kristillisten uskontokuntien edustajia. Tyypillisesti heitä ovat olleet Ortodoksisen kirkon, Katolisen kirkon ja jonkin ns. vapaan suunnan eli esimerkiksi Adventtikirkon papit tai vastaavat. Vuonna 2011 työjärjestyksen mukaan kirkossa eräs lukuosuus osui väliaiksena puhemiehenä toimineelle juutalaiselle Ben Zyskowiczille. Hän luki palan Vanhaa testamenttia, jota sekä juutalaiset että kristityt pitävät pyhänä kirjoituksena.