29.11.2021
Asevelvollisuuden kehittämistä selvittänyt komitea jätti mietintönsä. Komitea ehdottaa mm. naisille pakollisia kutsuntoja. Uskonnon ja vakaumuksen vapaus on mietinnössä mukana yhtensä sivujuonteena.
Siviilipalveluksesta mainintaan yleisesti "Siviilipalvelusjärjestelmässä huomioidaan jatkossakin, etteivät palvelustehtävät ole ristiriidassa siviilipalvelusvelvollisen vakaumuksen kanssa." Palvelus pyritään kytkemään selvemmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen, ja painottamaan esimerkiksi pelastuslaitoksia palveluspaikkoina. Keinoja tähän ei mietinnössä kerrota.
Selvityksen mukaan nykyään siviilipalvelusmiehistä 26 % on "uskonnollisella alalla" ja 14 % "seurakunnissa". Tarkempaa tietoa lukujen erosta ja siviilipalvelusmiesten käytännön tehtävistä uskonnollisissa yhdyskunnissa ei kerrota. Rahallisesti tämän voi arvioida karkeasti vastaavan noin neljän miljoonan euron tukea uskontokunnille vuosittain. Tämä voi vähentyä, jos siviilipalvelusmiehiä ohjataan enemmän pelastustoimeen ja vastaaviin tehtäviin.
Jehovan todistajien osalta mietintö ainoastaan mainitsee vuonna 2019 tapahtuneen erillislain kumoamisen.
Sotilaspappien rooli mainitaan, mutta sitä ei kommentoida mitenkään:
Sotilaspappien tehtävänä on tukea eettisen toimintakyvyn ja henkisen kestokyvyn ylläpitämistä sekä tarjota mahdollisuus oman uskonnon harjoittamiseen sitä haluaville. Osallistuminen hartaustilaisuuksiin on palvelusajan ulkopuolella vapaaehtoista. Mikäli hartaustilaisuus tai jumalanpalvelus järjestetään palvelusajalla, sen rinnalla järjestetään myös henkisen toimintakyvyn kehittämiseen tarkoitettu tilaisuus, johon ei sisälly uskonnollisia elementtejä. Papin puoleen voi kääntyä vakaumuksesta riippumatta. Sotilaspapit valvovat uskonnonvapauden toteutumista ja tukevat tarvittaessa eri uskonto- ja kirkkokuntiin kuuluvien varusmiesten uskonnonharjoittamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Maininta hartaustilaisuudesta palvelusajalla lienee virhe, koska hartaudet siirtyivät jo 2015 vapaa-ajalle.
Katso myös mietitintö kokonaisuudessaan.