Työstä kieltäytyminen

Vakaumuksellisista syistä voi kieltäytyä joko jostain työstä kokonaan tai jostain työtehtävästä. Kieltäytyä voi myös työstä tiettyyn aikaan, tai työntekijä voi esimerkiksi vaatia lupaa käyttää huntua tai esittää jonkin muun samantyyppisen vaatimuksen. Kysymykseksi nousevat ainakin koska työnantajalla on oikeus erottaa työntekijä ja milloin työtön menettää työttömyyskorvauksensa ellei ota vastaan jotain työtä.

Oikeuskäytäntöä asiasta on jonkin verran:

Myös muun kuin uskonnollisen vakaumuksen nojalla on saanut kieltäytyä työstä:

Vuonna 1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuksen yhteydessä käytiin keskustelua uskonnon- ja omantunnon vapauden sisällöstä. Hallituksen esitykseen jäi lopulta hieman epämääräinen "puoltaa työnjaollisia järjestelyjä":

Säännös puoltaisi yleisesti työnjaollisia tai muita hallinnollisia järjestelyjä, joilla vältettäisiin henkilön velvoittaminen vakaumustaan loukkaaviin työtehtäviin. Esimerkiksi uskonnon tai omantunnon vapauden ja virkavelvollisuuksien väliset ristiriidat joudutaan kuitenkin ratkaisemaan tapauskohtaisesti. Siten säännöksestä ei voida johtaa yleistä oikeutta kieltäytyä virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä vakaumuksen perusteella.

Hallituksen esitys 309/1993

Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290 toteaa lyhyesti "Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä, jos työ on hänen uskonnollisen tai omantunnon vakaumuksensa vastaista". Vertailukohta muista ei-fyysisistä hyväksyttävistä syistä on samassa laissa "epäsiveellinen tai hyvän tavan vastainen" työ.

Erikseen on vielä kysymys siitä, tuleeko julkisen vallan työpaikoilla olla tiukemmat säännöt kuin yksityisissä yrityksissä. Periaatteellisesti uskonnonvapauden ydinsisältöä on valtion ja kuntien toiminta, erilaiset syrjinnän työelämässä kieltävät lait ym. taas laajentavat uskonnonvapautta rajoittaen samalla työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa työntekijänsä. Suomessa ei täysin tiukkaa eroa ole, vaan perusoikeuksien katsotaan sitovan jossain määrin myös yksityisten välisiä suhteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa taas nimenomaan "julkisista varoista rahoitettava toiminta" on aivan eri tavoin valvottua kuin yksityinen.

Vielä oma ongelmansa ovat uskontokuntien sisäiset erimielisyydet opista ja palkatut työntekijät. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO:2010:74 tuominnut syrjinnästä miespapin, jonka toiminnan vuoksi naispappi vetäytyi jumalanpalveluksen suorittamisesta. Päätös rajaa epäsuorasti sitä, miten pitkälle sisäinen kiista opista antaa oikeuden kieltäytyä työstä.

Seuraava hakusana: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta


Teksti tarkistettu viimeksi 10.5.2018.
Anna palautetta