Ortodoksinen kirkkokunta

[Kuva kirkon sipulista]
Kuva Tampereen ortodoksisesta kirkosta.

Ortodoksinen kirkkokunta on Suomen kahdesta valtionkirkosta pienempi. Sen asemaa ei ole vahvistettu suoraan perustuslaissa, kuten evankelis-luterilaisen kirkon asema on. Kirkkokunnan säännöt on kuitenkin kirjattu lakikirjaan, ks. Laki ortodoksisesta kirkosta 10.11.2006/985.

Laki korvattiin kokonaan uudella vuoden 2007 alusta. Uudistuksen yhteydessä yksityiskohtaiset säännökset jumalanpalvelusten toimittamisesta yms. siirrettiin kirkon kokonaan itse säätämään kirkkojärjestykseen, mutta asema valtionkirkkona säilyi olennaisesti entisellään. Samalla poistui nimellinen säädös "Kirkkokunnan ylin hallitus on maan hallituksella." Vastaava muutos tapahtui Evankelis-luterilaiselle kirkolle jo vuonna 1993.

Valtionkirkon asema on vakaumusten tasa-arvoisen kohtelun vastainen. Toisaalta ortodoksisen kirkon opin ja järjestysmuodon pitäisi olla kirkkokunnan itsensä eikä Eduskunnan päätettävissä.

Valtiontuki

Ortodoksinen kirkko saa noin 2,5 miljoonaa euroa valtiontukea. Muutamaa viime vuotta lukuunottamatta summaa on korotettu suunnilleen inflaation mukaisesti. Lisäksi vuoteen 2015 saakka se sai yhteisöverosta osuuden, jonka suuruus oli kuitenkin pieni suhteessa suoraan tukeen.

VuosiTuki
20071 983 000
20082 013 000
20092 057 000
20102 080 000
20112 153 000
20122 226 000
20132 284 000
20142 330 000
20152 377 000
20162 543 000
20172 543 000
20182 543 000

Ennen vuotta 2007 valtio maksoi tuen sijaan suoraan ortodoksisten tuomiokapitulien menot eli "piispan palkan" ja eräitä muita menoja. Valtion vuoden 2006 talousarviossa tuomiokapitulien menojen arvioitiin olevan 1 809 000 euroa.

Ortodoksinen kirkko ei maksa verohallinnolle korvausta kirkollisveron kannosta, toisin kuin Evankelis-luterilainen kirkko.

Katso myös Ortodoksisen kirkon oma sivu

Seuraava hakusana: Ovelta ovelle -saarnaaminen


Teksti tarkistettu viimeksi 23.1.2018.
Anna palautetta