1. Tuleeko poikien ympärileikkaus uskonnollisista syistä sallia?
Poikien ympärileikkaus on periaatteessa rikoslain mukaan pahoinpitely. Korkein oikeus totesi vuonna 2008, että ympärileikkaus oli laillinen kun sen katsottiin edistävän pojan uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöön kiinnittymistä. Suoranaisesti uskonnonvapaudesta ei oikeutta ympärileikkauttamiseen johdettu, joskin käytännössä lopputulos on sama.
Vuonna 2016 Korkein oikeus kielsi ympärileikkauksen vanhempien ollessa eri mieltä, mutta salli molempien huoltajien yhteisestä pyynnöstä.
Lisätietoa: Uutinen maaliskuussa 2016.
2. Tuleeko jumalanpilkan rangaistavuus säilyttää?
Jumalanpilkka on nykyään viralliselta nimikkeeltään uskonrauhan rikkominen. Lain mukaan tuomitaan joka "julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä".
Enimmäisrangaistus on puoli vuotta vankeutta, mutta käytännössä tuomiot ovat olleet sakkoja.
Lisätietoa: hakusana jumalanpilkka, artikkeli Uskontorikoslakien historia.
3. Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema, ja selvimmin ne erottaa muista uskontokunnista verotusoikeus.
Verotusoikeuden poistamista ovat esittäneet mm. vapaa-ajattelijat. Toisaalta ainakin Katolinen kirkko on ehdottanut, että verotusoikeus tulisi laajentaa koskemaan myös sitä.
4. Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Nykyisen hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaiset seurakunnat tarjoavat hautapaikan kaikille kunnan alueella kuollessaan asuneille. Hautapaikan hinta ei saa riippua siitä, kuuluiko vainaja kirkkoon.
Kirkko saa vuosittain 114 miljoonaa euroa suoraa valtionrahoitusta. Tämä on tarkoitettu pääosin hautaustoimen tappioiden korvaamiseen.
Muita hautausmaita on lähinnä vapaa-ajattelijayhdistyksillä ja joillakin pienuskonnoilla. Niitä ei tueta rahallisesti evlut hautausmaiden tapaan.
Kunnallisia hautausmaita on käytössä mm. monissa Keski-Euroopan maissa.
5. Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Monet koulut järjestävät koululaisjumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia. Käytännössä ne ovat pääosin evankelis-luterilaisia, mutta säädökset eivät kiellä muidenkaan uskontojen tilaisuuksia.
Nykyisen opetushallituksen ohjeen mukaan koulu voi järjestää tai olla järjestämättä tällaisia tilaisuuksia. Jos niitä järjestetään, on oltava myös vaihtoehtoinen tunnustukseton tilaisuus.
Lisätietoa: Koulun jumalanpalvelukset ja muu uskonnonharjoitus.
6. Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Nykyisen lain mukaan oppilaan omaa uskontoa tulee opettaa, jos kunnan alueella on vähintään kolme tähän uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon osalta näin tapahtuu automaattisesti, muilla uskontokunnilla erillisestä pyynnöstä.
Elämänkatsomustietoa opetetaan automaattisesti, jos kunnan alueella on ainakin kolme uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta.
Monissa maissa uskontojen opetusta ei ole lainkaan. Esimerkiksi Saksassa on monissa osavaltiossa etiikan opetusta.
Lisätietoa: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu.
7. Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Nykyisen lain mukaan valinnanvapaus on yksisuuntainen. Jokainen saa osallistua enemmistön uskonnon, käytännössä evankelis-luterilaisen uskonnon, tunneille. Oppilas, jonka omaa uskontoa opetetaan, ei saa valita muuta uskontoa eikä elämänkatsomustietoa.
Lisätietoa: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu.
8. Tuleeko kaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Suomessa ei ole selviä säädöksiä siitä, saako työnantaja vaatia uskonnosta riippumatta yhtenäistä vaatetusta asiakaspalvelussa toimivilta.
EU-tuomioistuin hyväksyy huivikiellon osana yleistä linjaa, jossa kielletään kaikenlaiset poliittiset, filosofiset ja uskonnolliset tunnusmerkit; ei siis voi esimerkiksi sallia sikhimiesten turbaania ja kieltää musliminaisten huivia tai päinvastoin. Toisaalta asiakkaan toive huivittomasta työntekijästä ei sinänsä ole riittävä peruste irtisanoa huivia käyttävä työntekijä.