10.5.2018

Päiväkotikysely: isot kaupungit eroavat muusta maasta

Uskonnonvapaus.fi-sivulla on kysely uskonnonharjoituksesta päiväkodeissa. Vastauksia tuli yhteensä 144. Vastaajat painottuivat luultavasti suurelta osin uskonnottomiin, sillä avoimissa vastauksissa pienuskontoihin ei viitattu ja kysely levisi mm. uskonnottomien ylläpitämän kantelupukki.fi-sivun Facebook-ryhmässä. Tämä vääristänee tuloksia.

Erilaisia ongelmia nykyisten säädösten täytäntöönpanossa löytyi joka puolella maata. Suuret kaupungit noudattavat ohjeita kuitenkin selvästi paremmin.

Pienuskonnoista kuullaan harvoin

Kysymykseen Onko lapsille päiväkodin tiloissa jonkun muun uskonnon edustajan pitämiä hartaushetkiä tai muita uskonnollisia tapahtumia? vastasi kaksi niitä olevan noin kerran viikossa ja neljä kerran kuussa. Yli 95 prosentista päiväkoteja niitä ei ollut lainkaan.

Nykyiset ohjeet eivät anna mitään suoria vastauksia siihen, miten pienuskontoihin tulisi suhtautua. Laki ei niitä ehdottomasti kiellä, mutta ei pakotakaan pitämään. Ohjeista ei selviä tulisiko tasapuolisuuden vuoksi järjestää muidenkin uskontojen hartaushetkiä, jos luterilaisia järjestetään.

Ruokarukoukset harvinaisia

Ruokarukouksia oli melko vähän: kahden vastaajan mukaan säännöllisesti, seitsemän mukaan toisinaan. Tämä tekee viitisen prosenttia kysymykseen vastanneista. Kysymys oli yksinkertaisesti Onko päiväkodissa henkilökunnan ohjaamia ruokarukouksia?

Ruokarukoukset ovat nykyisten ohjeiden nojalla ongelmallisia. Niille on vaikea järjestää luontevaa vaihtoehtoa, ja säännöllisinä ne ylittävät sallitun kulttuuriin tutustumisen ja menevät kielletyn indoktrinaation puolelle.

Lapset kirkossa useammin kuin pappi päiväkodissa

Melkein puolessa päiväkoteja ei enää lainkaan käynyt kirkon työntekijä pitämässä hartaushetkiä tai vastaavia tilaisuuksia. Muistakin suurimmassa osassa näitä oli muutaman kerran vuodessa.

Sen sijaan joka toisessa päiväkodissa käydään jumalanpalveluksessa, "pikkukirkossa" tai vastaavassa kahdesti vuodessa. Toinen puolikas jakautuu hyvin tasan vaihtoehtojen vielä useammin, kerran vuodessa ja ei joka vuosi kesken.

Voimassaolevien ohjeiden mukaan jumalanpalveluksia ja vastaavia saa järjestää, mutta ei ole pakko. Muutos on ollut pykälien tasolla nopea, syksyyn 2015 saakka päivähoidon tuli "tukea uskonnollista kasvatusta". Tarkemmin ks. uutinen Opetushallituksen ohjeista.

Toisaalta tuoreessa aluehallintoviraston ratkaisussa todettiin, että kerran viikossa pidettävä uskonnollinen päivänavaus on liian usein. Ratkaisu koski koulua, mutta ohje soveltuu suoraan myös päiväkotiin.

Kysymykset oli muotoiltu Miten usein päiväkodin tiloissa evankelis-luterilaisen seurakunnan työntekijä pitää hartaushetkiä, pikkukirkkoja tai muita uskonnollisia tilaisuuksia? ja Miten usein lapset viedään päiväkodin ulkopuolelle jumalanpalvelukseen, "pikkukirkkoon" tai muuhun uskonnolliseen ohjelmaan?

Vaihtelevasti vaihtoehtoja

Ohjeiden mukaan mahdolliselle uskonnolliselle ohjelmalle tulisi olla vastaavantasoinen vaihtoehto, esimerkiksi kirkkokäynnin sijaan museoon tutustuminen. Vaihtoehdon on oltava kaikille tarjolla, myös niille jotka kuuluvat siihen uskontokuntaan jonka hartaustilaisuuteen osallistutaan.

Tätä selvitettiin kysymällä Onko uskonnollisille tilaisuuksille ollut tarjolla vaihtoehtoinen tilaisuus? ja Miten hyvin tilaisuuksista on tiedotettu etukäteen?

Puolet sijoittui keskitasolle vaihtoehtojen suhteen: Vaihtoehtoinen tilaisuus kyllä on mutta se ei ole vastaavantasoinen retki tai muu sellainen, ja vaihtoehdosta on kyllä tiedotettu mutta heikosti eikä esimerkiksi vaihtoehdon sisällöstä ole saanut tarpeeksi tietoa.

Parannettavaa on hiukan enemmän tiedotuksessa kuin itse vaihtoehtoisen tilaisuuden sisällössä, joskaan ero ei ole suuri. Vain yksittäisissä tapauksissa vaihtoehto puuttui mutta tiedotettiin hyvin, tai päinvastoin vaihtoehto oli hyvä mutta tiedotus puuttui.

Kaupungit noudattavat ohjeita paremmin

Karkea arvio suurista kaupungeista verrattuna muuhun maahan saadaan niputtamalla yhteen yhdeksän yli 100,000 asukkaan kaupunkia ja toisaalta kaikki muut kunnat.

Ero tulee selvästi näkyviin jo siinä, onko päiväkodissa ylipäänsä uskonnonharjoitusta. Esimerkiksi pikkukirkkoja ja vastaavia päiväkodilla ei ollut lainkaan yli 60 prosentissa isoista kaupungeista, kun pienemmillä paikkakunnilla osuus oli noin 30 %.

Vastaavantasoinen tilaisuus oli pienemmistä paikkakunnista järjestetty vain kahden vastaajan mukaan, kun taas isoimmissa kaupungeissa näin kertoi olevan 14 eli liki 20 % vastaajista. Tiedottaminen tilaisuuksista erosi vastaavasti isojen kaupunkien hyväksi.

Avoimia vastauksia

Tilanteen huonontumisesta kertoi vain harva. Parantumisesta mainitsi moni, mutta usein tämä oli vaatinut vastaajan omaa toimintaa: "Tilanne on parantunut sen jälkeen, kun olemme keskustelleet asiasta päiväkodin kanssa. Mm. seurakunnan vierailuja on harvemmin kuin ennen.", "Kirkkosynttärit on saatu pois varhaiskasvatusjohtajalle tehdyn valituksen perusteella, mutta kirkossa aiotaan edelleen käydä pari kolme kertaa vuodessa.", "Tilanne on ollut näin hyvä vasta n. vuoden ajan ja siitä on kiittäminen uutta lastentarhanopettajaa - - hänen ansiotaan (ehkä omien huomautusteni lisäksi) on - -".

Muutama vastaaja selvästi tunsi oikeutensa ja pykälät: “"arhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistuksen jälkeen uskontoasioihin on alettu kiinnittää tarkempaa huomiota - -".

Seurakunnan toimintaa kehuttiin vain yksittäisessä vastauksessa: "Seurakunta toimii nähdäkseni asiallisesti ja hyvässä yhteistyössä päiväkodin kanssa." Tämä kertonee vastaajajoukon painottumisesta.

Raakamateriaali

Monivalintakysymykset ja niihin annetut vastaukset ovat ladattavissa. Tiedosto on tekstinä, ja siitä voi poimia vastaukset esimerkiksi Microsoft Excel tai LibreOffice Calc -ohjelmaan tarkemmin tutkittavaksi.

Lataa aineisto.

Avoimia vastauksia voi kysyä sähköpostilla osoitteesta info@uskonnonvapaus.fi. Niitä luovutetaan anonymisoituna.