9.7.2021
Keskustelu jumalanpilkkalain mahdollisesta kumoamisesta lähti YLEn uutisesta, jonka mukaan Suomi on Euroopan viimeisiä maita joissa jumalanpilkasta voidaan tuomita. Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on ehdottanut Suomelle lain kumoamista.
Jutussa lainataan rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiota: "Kestävää perustelua tällaisen säännöstön ylläpitämiseksi ei enää tahdo löytyä. Moderni sananvapausajattelu lähtee siitä, että uskontoja saa arvostella, jopa ärsyttävällä tavalla" Keskustelua on aiemminkin viritetty nimenomaan oikeusoppineiden piiristä, esimerkiksi Anna Saarela vuonna 2011.
Suurista puolueista RKP on viimeksi käsitellyt asiaa. Puoluekokoukselle tehdyn aloitteen mukaan laki olisi pitänyt kumota mm. siksi, että se on menettänyt merkityksensä itsenäisenä rikosnimikkeenä ja muuttunut käytännössä koventamisperusteeksi. Tämän näkee siitä, miten sitä on käytetty yhdessä kiihotus kansanryhmää vastaan -pykälän kanssa.
Puoluevaltuusto vastasi hieman ympäripyöreästi olevan tarpeellista arvioida erillisen uskonrauhapykälän tarpeellisuutta. Puoluevaltuusto jatkoi sanomalla muukalaisvihamielisyyden olevan pelottavan yleistä ja että liberaalina puolueena on puolustettava ajatuksen vapautta, yhdistymisvapautta, uskonnonvapautta ja sananvapautta. Päätöksessä ei otettu kantaa siihen, tarkoittavatko esimerkiksi yhdistysmisvapaus ja uskonnonvapaus suojaa myös pilkallista arvostelua vastaan.
Yleisradio jatkoi kysymällä kansanedustajien kantaa. Heistä noin puolet vastasi, ja vastaajien enemmistö säilyttäisi lain. Lain kumoamisen kannalla olivat Vihreät ja Perussuomalaiset, jotka muissa kysymyksissä edustavat usein lähes vastakkaisia kantoja.
Vasemmistoliiton vastanneista edustajista yllättäen puolet kannatti lakia, puolet ei osannut sanoa.
Tämän sivun vaalikoneissa on jumalanpilkasta kysytty sekä viime eduskuntavaaleissa että vuoden 2015 vaaleissa. Näiden tulosten perusteella kumoamista kannattaisi selvä enemmistö. Mahdollisesti YLEn kyselyssä ja näissä vaalikoneissa vastaajajoukko on voinut painottua eri tavoin.
Virallisesti suomessa "jumalanpilkkalaki" on uskonrauhan rikkominen -nimikkeen kahdesta tekotavasta ensimmäinen. Toinen on varsinainen häirintä, esimerkiksi jumalanpalveluksessa meluaminen. Näiden yhdistäminen samaan pykälään on harhauttavaa.
Hallitus esitti jo 1997, että laista olisi poistettu 'Jumala', mutta jätetty se "mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä". Eduskunta ei hyväksynyt tätä muutosta. Tällä vuosituhannella tuomioita on jaettu harvakseltaan.
Lain kumoava kansalaisaloite sai vain 4300 allekirjoitusta vuonna 2019.
Laki tultaneen kumoamaan, kun rikoslakia seuraavan kerran uudistetaan laajemmin. Sitä ennen tuskin erikseen nousee tämä yksittäinen pykälä käsittelyyn.