Maistraatti (Historiaa)

Maistraatit olivat valtion paikallisia hallintoviranomaisia. Hallinnollisesti lukumäärä vaihteli, toimipaikkoja oli kaikkiaan muutamia kymmeniä ympäri maata. Maistraatit vastasivat oman alueensa sekalaisista hallintotehtävistä, kuten väestötietojärjestelmästä, holhousasioista, kauppa ja -yhdistysrekisteristä ja venerekisteristä.

1.1.2020 alkaen maistraattien tehtäviä hoitaa Digi- ja väestötietovirasto.

Maistraattiin saattoi lähettää ilmoituksen uskontokunnasta eroamisesta, katso hakusana eroaminen uskontokunnasta.

Maistraattien henkikirjoittajat ja nykyiset vastaavat viraston työntekijät voivat vihkiä avioliittoon. Vihkiminen on ilmainen viraston toimipaikassa toimitettuna, ulkopuolella se edellyttää vihkijän matkakulujen korvaamista. Maistraatti saattoi myöntää vihkimisoikeuden oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle, jos "on tarpeen siviilivihkijöiden riittävän määrän turvaamiseksi maistraatin toimialueella." Vihkimisestä ks. hakusana avioliittoon vihkiminen.

Jos vauvaa ei kasteta kummankaan valtionkirkon jäseneksi, vanhemmat ilmoittivat lapsensa nimen maistraattiin. Jos vauva kastetaan evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseneksi, valtionkirkon papit ilmoittavan nimen väestörekisteriin vanhempien puolesta.

Maistraattien tehtävistä sääti rekisterihallintoasetus 4.4.1996/248.

Organisaatio ja nimitys oli käytössä vuodet 1996-2019. Maistraattien edeltäjiä ovat olleet henkikirjoittajan toimistot (1971-1983) ja rekisteritoimistot (1984-1995).

Seuraava hakusana: Mielenosoitus


Teksti tarkistettu viimeksi 2.1.2020.
Anna palautetta