Vapaa-ajattelijoiden pilakuvat poliisitutkinnassa

Uusin päivitys: 1.2.2007 Päätös syyttämättä jättämisestä

3.7.2006: Keskusrikospoliisi tutkii pilakuvia

Keskusrikospoliisi on aloittanut tutkinnan Vapaa-ajattelijain liiton lehdessä ja WWW-sivuilla julkaistuista kuvista. Ainakin pilakuvien piirtäjää ja liiton puheenjohtajaa on kuulusteltu.

Kuvissa mm. suuren ristin alle jäänyt henkilö kertoo toiselle "Miten niin jouduttiin tänne? Tämähän on etuoikeus!". Toisessa kuvassa hautusmaan ristin ja hautapaasien varjot muodostavat hakaristin.

Epäillyt rikosnimikkeet ovat jumalanpilkka (virallisesti 'uskonrauhan rikkominen' -pykälän 1. momentti) ja kiihotus kansanryhmää vastaan. Samanlaisella yhdistelmällä on tuomittu Suomessa kerran aikaisemmin yksi henkilö, joka sai tuomion juutalaisvastaisen kirjan esipuheesta.

Muhammed-pilakuvia koskeneen valtakunnansyyttäjän ratkaisun jälkeen on melko selvää, että tulos tulee nytkin olemaan päätös syyttämättä jättämisestä.

1.2.2007: Päätös syyttämättä jättämisestä

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä. Ratkaisu kokonaisuudessaan on luettavissa sivustolla.

Kiihotus kansanryhmää vastaan -rikosnimike tyrmätään ratkaisussa varsin selkeästi:

- - Kuvista ei ole pääteltävissä, että niiden tarkoituksena olisi samalla ollut kiihottaa kristillisiin kirkkokuntiin kuuluvista henkilöistä muodostuvaa kansanryhmää vastaan. Kuvia ei myöskään ole ymmärrettävä niin, että niiden esilläpitämisellä kehotettaisiin vihaan näitä uskovaisia vastaan, heidän syrjimiseen tai väkivallantekoihin heitä vastaan.

Sen sijaan uskonrauhan rikkominen -pykälän 1. kohta, käytännössä siis jumalanpilkka, tuottaa enemmän tekstiä. Ensin ratkaisussa selvitetään sananvapautta:

Sananvapaus merkitsee huomattavan laajaa oikeutta mielipiteiden ja ajatusten levittämiseen. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan toistuvasti korostanut sananvapauden ulottuvan myös arvosteleviin kannanottoihin, jopa loukkaaviin ja shokeeraaviin mielipiteisiin.

Sananvapaus ei ole rajoittamaton. - - Sananvapaudella on ydinalueensa, johon kuuluvaa toimintaa ei saa säätää rangaistavaksi tai muulla tavalla rajoittaa. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluu ainakin valtaosa ns. poliittisesta sananvapaudesta. Toimintaa, jota ei voida pitää sananvapauden ydinalueeseen kuuluvana, saadaan sitävastoin rajoittaa rajoittamisedellytysten täyttyessä.

Ratkaisussa todetaan, että uskonnonvapaus kattaa myös oikeuden julkistaa uskonnonvastaisia käsityksiä:

Perustuslaissa turvattuun uskonnonvapauteen sisältyy näin ollen aktiivinen ulottuvuus, joka antaa yksilölle oikeuden ilmaista vakaumuksensa. Yksilön oikeus julkisesti tunnustaa omaa uskonnollista vakaumustaan ja siihen liittyviä käsityksiään, perustuu siten sananvapauden ohella myös uskonnonvapauteen. Tämä oikeus kuuluu paitsi uskoville henkilöille, myös henkilöille, jotka suhtautuvat uskontoihin kriittisesti.

Em. tulkinta on mielenkiintoinen ajatellen esimerkiksi TKL-juttua tai vastaavaa; uskontokritiikin voi ajatella olevan sallittua siellä, missä uskonnollinen julistuskin on sallittua. Nyt käsiteltävän jutun lopputulokseen tulkinnalla ei kuitenkaan liene ollut merkitystä.

Uusi tulkinta on myös se, että kristillisten kirkkojen katsotaan käyttävän yhteiskunnallista valtaa:

Sananvapauden ytimeen kuuluva poliittinen sananvapaus edellyttää, että poliittisia vallanpitäjiä saadaan kritisoida. - - Tämä koskee myös satiirin tai parodian muodossa esitettävää kritiikkiä - -

Kristilliset kirkkokunnat käyttävät sellaista yhteiskunnallista valtaa, johon kohdistuva kritiikki on sallittava edellä kerrotuin perustein. Sananvapauteen kuuluu oikeus arvostella kirkkojen toimintaa ja niiden julistamia oppeja. Tämän vuoksi katson, että kuvien julkinen esilläpitäminen ei ylitä sananvapauden rajoja.

Jos tulkintaa seurataan johdonmukaisesti, päädytään kantaan, jonka mukaan suuria ja merkittäviä uskontoja voidaan ehkä kritisoida tavalla joka olisi kiellettyä vähemmän merkittävien uskontojen osalta. Ainakaan Muhammed-pilakuvien yhteydessä ei viitattu siihen, että islamilaiset seurakunnat käyttäisivät Suomessa yhteiskunnallista valtaa.

Lopuksi apulaisvaltakunnansyyttäjä toteaa, että nimenomainen loukkaamistarkoituskin puuttuu:

Lisäksi katson, että epäiltyjen toiminnan nimenomaisena tarkoituksena ei ole ollut uskonrauhan rikkomista koskevan säännöksen suojelukohteena olevien ihmisten uskonnollisten tunteiden loukkaaminen.

Lisätietoa

Ks. myös hakusana jumalanpilkka ja artikkeli uskontorikoslakien historia. Muhammed-pilakuvista ks. valtakunnansyyttäjän päätös syyttämättä jättämisestä.