Uusin päivitys 21.6.2018: Eduskunta äänesti: ei muutoksia
Lukiolaki esitetään uusittavaksi. Esityksen mukaan lukioiden tulisi esimerkiksi järjestää osa opinnoista yhdessä korkeakoulujen kanssa, tarjota oppilaille "kurkistus korkeakoulumaailmaan".
Katsomusaineiden opetus ehdotetaan säilytettäväksi täysin ennallaan.
Laissa siis säilyisi edelleen epäsymmetria: jokainen saa valita evankelis-luterilaisen uskonnon, mutta elämänkatsomustiedon ja pienuskontojen valinta on rajoitettu. Vapaa-ajattelijat ovat jo ennen lakiesitystä kritisoineet tätä epäsymmetriaa.
Katsomusaineen pakollisuutta puitiin viimeksi lukioiden valinnanvapauskokeilussa. Silloin todettiin, että yksi kurssi on pakko säilyttää pakollisena, koska asiasta säädettiin laissa ja kokeilu haluttiin tehdä pelkästään asetuksia muuttamalla.
Eduskunnassa on teoriassa käsittelyssä erillinen lakialoite, joka vapauttaisi katsomusainevalinnan, ks. uutiset aiheesta. Tällaiset aloitteet eivät yksinään johda tulokseen juuri koskaan, mutta muun lakimuutoksen yhteydessä niillä voi olla merkitystä.
Kolmen oppilaan rajaa puolestaan haluttiin nostaa vuosina 2013-2014. Silloin aloite pysähtyi perustuslakivaliokuntaan, koska raja olisi ollut alempi valtionkirkkojen uskonnolle kuin pienuskontojen uskonnolle.
Laajempi kysymys on katsomusaineiden mahdollinen yhdistäminen osittain tai kokonaan, tai sulauttaminen esimerkiksi osaksi historiaa. Yhteistä katsomustietoa ajettiin kansalaisaloitteella, joka saikin noin 13 500 allekirjoitusta.
Katso myös nykytilanteen kuvaus sekä esitys kokonaisuudessaan.
Hallituksen esityksessäkään lukiolain katsomusopetusta koskeviin kohtiin ei esitetä muutosta. Tätä säilyttämistä ei esityksessä perustella.
Elämänkatsomustiedon avaamista myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille kannatti lausunnossaan yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä muussa yhteydessä lapsiasiavaltuutettu. Järjestöistä Vapaa-ajattelijain liitto kannatti myös ET:n avaamista.
Muista järjestöistä Lukiolaisten liitto ja Uskonnottomat Suomessa kannattivat ensisijaisesti siirtymistä yhteen katsomusaineeseen. Toissijaisesti ne esittivät edellisten tavoin elämänkatsomustiedon avaamista.
Lakiesityksen lähetekeskustelussa huhtikuussa SDP:n Eeva-Johanna Eloranta viittasi lapsiasiavaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun esityksiin, ja totesi "Valitettavasti tähän lakiesitykseen ei sisälly elämänkatsomustiedon opiskelumahdollisuuden avaamista kaikille lukiolaisille." Kokoomuksen Sari Multala oli tuolloin samaa mieltä: "Yhdyn kuitenkin tässä edellä puhuneen edustaja Elorannan näkemyksiin siitä, että tulevaisuudessa voisi hyvin harkita sitä, että elämänkatsomustietoon osallistuminen olisi mahdollista myös uskontokuntiin kuuluville opiskelijoille."
Sivistysvaliokunta esittää, että katsomusopetus säilyy nykyisellään. Näin erityisesti Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilla lukiolaisilla ei ole mahdollisuutta valita jotain toista lukiossa opetettavaa uskontoa eikä elämänkatsomustietoa.
Valiokunnan 17 jäsenestä 5 jätti eriävän mielipiteen, jossa kannatti mm. lausumaa jolla ET-opetus olisi myöhemmin sallittu kaikille. Nämä viisi olivat Vasemmistoliiton ja Vihreiden ainoat edustajat sekä SDP:n kaikki kolme edustajaa. Siis Eloranta oli samalla kannalla myös valiokunnassa, Multala sen sijaan ei. Myöhemmin Multala kuitenkin kertoi uskonnonvapaus.fi:lle sähköpostilla "Tulevaisuudessa, kun ainekokonaisuuksista keskustellaan, tulen kannattamaan siirtymistä tähän käytäntöön."
Eduskunta käsitteli valiokunnan mietinnön ilman yllätyksiä.
Eeva-Johanna Eloranta (SDP) totesi täysistunnossa mm. "Lukiolaisen tulisi iästään riippumatta voida aina valita, osallistuuko hän uskonnon- vai elämänkatsomustiedon opetukseen, ja tuntuukin hyvin kummalliselta, ettei tätä lukiolakia ole voitu tältä osin modernisoida.", ja samaa kannatti Li Andersson (VAS). Sari Multala (KOK) kertoi kannattavansa muutosta, mutta huomautti "- - lakiesityksestähän oli tarkoituksellisesti rajattu nyt ulkopuolelle kaikki, mikä liittyy aineisiin tai oppiainekokonaisuuksiin, ja se on se perustelu, minkä vuoksi mitään muutoksia tähän ei tällä kertaa tehty.", ja saman totesi Ulla Parviainen (KESK). Andersson totesi vastauksessaan, ettei rajoituksen poistaminen muuttaisi aineiden sisältöä.
Rajoituksen säilymistä kannatti mm. Päivi Räsänen (KD), joka totesi "Enkä myöskään kannata tätä pontta, joka - - käytännössä painopistettä siirrettäisiin elämänkatsomustiedon suuntaan lukio-opetuksessa."
Eduskunta äänesti lopuksi lausumasta, jolla olisi mahdollisesti myöhemmin purettu katsomusaineen valinnan sidonta uskontokunnan jäsenyyteen. Lausuma hylättiin äänestyksessä.