Valtioneuvoston oikeuskansleri

Valtioneuvostossa toimii oikeuskansleri, jonka tärkein tehtävä on valvoa valtioneuvoston päätösten laillisuutta. Tehtävä on säädetty perustuslaissa:

Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, jotka tasavallan presidentti nimittää ja joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Presidentti määrää lisäksi apulaisoikeuskanslerille enintään viiden vuoden määräajaksi sijaisen, joka apulaisoikeuskanslerin ollessa estyneenä hoitaa tämän tehtäviä.

Apulaisoikeuskanslerista ja tämän sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeuskanslerista säädetään.

Suomen perustuslaki, 69 §

Oikeuskansleri tutkii myös kansalaisten jättämiä kanteluita. Kantelut voivat liittyä myös uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen, esimerkkeinä 2000-luvulta:

• Ministeriön työntekijät järjestivät henkilökunnalle joulukirkon, johon sai osallistua työaikana. Oikeuskanslerin mukaan olisi "oikeudellisesti perustellumpaa pidättäytyä" olla myötävaikuttamatta uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseen, ks. uutiset aiheesta.
• Peruskoulujen osalta oikeuskansleri totesi vuonna 2014 "perustellumpaa olisi se, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä.", ks. uutiset aiheesta.
• Lapsen toinen huoltaja sai valvotussa tapaamisessa kertoa lapselle uskonnostaan ja mm. antaa tälle kaularistin lahjaksi. (Lue päätös: OK 675/1/2010)
• Ratkaisun mukaan "tuomioistuimen itsensä järjestämät ja koolle kutsumat uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden ja puolueettomuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta", ja tämän perusteella ns. käräjähartaudet lopetettiin. (Lue päätös: OK 1361/1/2009)
• Kirkkojärjestyksen mukaan evankelis-luterilaisin menoin voidaan hautaan siunata kirkkoon kuulumaton, ellei hän ole eläessään vastustanut tätä, erityistä pyyntöä ei siis ole tarvinnut esittää. Oikeuskanslerin mukaan tämä ei riko perusoikeuksia. (Lue päätös: OK 1374/1/04)
• Uskonnonvapauslain mukaan vanhemmat sopivat lapsen uskontokunnasta, mutta väestötiedoissa ei eroteltu puuttuvaa tietoa ja sovittua uskontokuntien ulkopuolelle jäämistä. Asiaa tulisi selvittää, mutta koska todellisia esimerkkitapauksia ei vielä ole, ei OK tehnyt asiassa enempää. Sittemmin laki muuttui eikä asialla ole enää merkitystä. (Lue päätös: OK 961/1/04)
• "- - työnhakijan uskonnollista vakaumusta tulisi pitää sellaisena syynä, joka oikeuttaa hänet kieltäytymään työstä menettämättä oikeutta työttömyyspäivärahaan." (OK kertomus vuodelta 2000, s. 106)

Oikeuskansleri voi myös antaa lausuntoja lakiesityksistä. Hän esimerkiksi otti kantaa Jehovan todistajien vapauttamiseen asepalveluksesta.

Oikeuskansleri tutkii tarvittaessa myös luterilaisen ja ortodoksisen kirkon hallintoa (esim. ratkaisu kolehdin kantamisesta), mutta ei yhdistysten eikä muiden uskontokuntien kuin valtionkirkkojen toimintaa.

Kanteluiden käsittelyssä oikeusasiamiehen toimivalta on sama kuin eduskunnan oikeusasiamiehen, ja ratkaisuilla on sama painoarvo. Tarvittaessa nämä ylimmät laillisuusvalvojat voivat myös siirtää kanteluita toisilleen käsiteltäväksi.

Katso myös Oikeuskanslerinviraston sivu.

Seuraava hakusana: Valtionkirkko

Teksti tarkistettu viimeksi 11.1.2024.
Anna palautetta