Pitääkö kieltolain aikana sallia ehtoollisviini uskonnonvapauden vuoksi? Useimpien mielestä kyllä, mutta kaikkeen ei uskonnonvapauskaan kelpaa selitykseksi: ainakin tyttöjen ympärileikkaus on lähes kaikkien mielestä kiellettävä siitä riippumatta, millä sitä perustellaan.
Eläinten hyvinvointilain mukaan yleensäkin "Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä - -", ja erityisesti "Eläin on asianmukaisesti tainnutettava tai lopetettava siihen soveltuvalla menetelmällä ennen verenlaskun aloittamista." Toisaalta muslimit ja juutalaiset eivät syö tällä tavoin teurastetun eläimen lihaa uskontonsa määräysten vuoksi.
Lopputuloksena eläinten kärsimyksen vähentämisestä ja uskonnonvapaudesta on jonkinlainen kompromissi: laki jatkuu "Poiketen - -sellainen uskonnollinen teurastustapa on sallittu, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa - -"
Laki on tuli voimaan vuonna 2024 ja sitä säädettiin pari edeltävää vaalikautta (ks. uutiset 2017-2019 ja uutiset 2022-2023). Rituaaliteurastus aiheutti tuolloin varsin paljon keskustelua niin Eduskunnan sisällä kuin lehtien palstoilla; samanlainen keskustelu käytiin edellisen eläinsuojelulain yhteydessä 1990-luvun puolivälissä. Muista Euroopan maista toiset sallivat rituaaliteurastuksen, toiset taas eivät.
Uskonnonvapauden kannalta voi todeta, että tarkkaan ottaen esimerkiksi islam ei määrää syömään rituaaliteurastettua lihaa, vaan kieltää muunlaisen lihan syömisen. Toisaalta uskonnonvapauden rajoittamista olisi myös merkittävä elämäntapojen rajoitus uskonnon vuoksi.
Kysymysklassikko: "Missä sai alkoholia laillisesti kieltolain aikana?". Vastaus on kirkot, ehtoollisviiniä ei kielletty vaikka kaikki muu alkoholi oli pannassa. Useimmat pitänevät tätä hyvänä ja uskonnonvapautta puolustavana asiana. Mutta mitä olisi tapahtunut, jos alkoholia olisi käyttänyt rituaalissaan enemmistökirkon sijaan joku vähemmistöuskonto?
Suomessa ei muita vastaavia säännöksiä ole, sen sijaan USA:ssa on tiettyjen huumaavien sienten käyttö sallittu erään intiaaniheimon uskontoon kuuluvassa rituaalissa. Huumekauppaa estävä kansainvälinen sopimus (psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus) erikseen sallii jäsenvaltioiden myöntää poikkeuksia huumelainsäädäntöön uskonnonvapauden nojalla.
Kokonaan toinen asia oli ehtoollisviinin aiempi vapautus alkoholiverosta. Merkitykseltään asia oli toki pieni, mutta periaatteena verrattavissa siihen, että moskeijan rakentamiseen saisi ostaa tiiliä ilman arvonlisäveroa.
Juutalaisen uskonnon mukaan poikavauvat tulee ympärileikata (1. Moos. 17:12 "Sukupolvesta sukupolveen ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana - -"). Islamin mukaan ympärileikkaus tehdään viimeistään ennen murrosikää, eri islamin suunnilla leikkausikä vaihtelee. Joskus harvoin pojan ympärileikkaus joudutaan tekemään myös lääketieteellisistä syistä.
Tyttöjen ympärileikkaus on tunnetusti käytössä lähinnä joissakin muslimienemmistöisissä maissa. Sille ei löydy suoraa ohjetta mistään pyhästä kirjasta, ja syyt ovat osaksi kulttuurillisia ja osaksi uskonnollisia.
Suomen laissa ympärileikkausta ei erillisillä säännöillä sallita eikä kielletä. Tyttöjen osalta sovelletaan tavanomaisia rikoslain pykäliä pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä. Poikien osalta ympärileikkaukset ovat käytännössä sallittuja, jos molemmat vanhemmat ovat samaa mieltä. Korkein oikeus päätti vuonna 2008, että uskonnonvapaus ei oikeuta pojan ympärileikkausta, mutta "identiteetin kehittymisen" ja "yhteisöön kiinnittymisen" vuoksi ympärileikkaus sallitaan. Vuonna 2016 KKO salli ympärileikkauksen molempien vanhempien luvalla, ks. uutiset aiheesta.
Saako lapsen ruumiiseen kajota uskonnollisista syistä? Erityisesti, jos poikien ympärileikkaus sallitaan mutta tyttöjen ei, kuka vetää rajan, jonka yli uskonto ei anna lupaa mennä?
Jehovan todistajat ja eräät muutkin kristilliset tai kristillispohjaiset ryhmät eivät Raamatun perusteella (1. Apt. 15:20 "Meidän on kuitenkin lähetettävä heille kirje ja kehotettava heitä karttamaan - - verta") syö lainkaan veriruokia eivätkä vastaanota verensiirtoa. Mm. Kristillinen tiede -ryhmä taas ei käytä mitään koululääketieteen hoitomuotoja.
Suomessa aikuisella on aina oikeus kieltäytyä sairaanhoidosta kokonaan tai jonkin toimenpiteen osalta. Syy voi olla uskonnollinen, mutta mitään erityistä syytä ei tarvitse ilmoittaa.
Mitä tehdä, kun kyseessä on lapsi? Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo "Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan." ja jatkaa "Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa."
Voiko yhteisymmärrys huoltajan kanssa tarkoittaa, että lapsen annetaan kuolla huoltajien vakaumuksen vuoksi? Entä jos verensiirtoa korvaava hoitomenetelmä on olemassa, mutta lapsi todennäköisesti joutuu sen vuoksi olemaan sairaalassa pidemmän ajan?
Käytännössä nykyään verensiirto annetaan hätätapauksessa tekemällä lapselle pikainen huostaanotto. Ennakkopäätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta on olemassa (KHO 2385/3/99).
Negatiivisen uskonnonvapauden perusteella kukaan ei ole velvollinen osallistumaan vakaumuksensa vastaisesti hartauden harjoitukseen. On selvää, että esimerkiksi opettajan virkavelvollisuuksiin ei saisi kuulua oppilaiden jumalanpalveluskäynnin valvonta.
Vakuutusoikeus on ottanut jyrkemmänkin kannan: eräs Jehovan todistaja oli työttömänä määrätty siivoamaan kirkkoa, ja hänen kieltäydyttyään katkaistu työttömyyskorvaus. Valituksen tuloksena todettiin, että uskonnonvapautta oli loukattu (ratkaisu 12569:95). Pitäisikö näin olla? Miten pitkälle negatiivisen uskonnonvapauden periaate voi ulottua?
(Suomen nykyisten säädösten mukaan opettaja voisi joutua osallistumaan jumalanpalvelukseen, vaikka sitä on yritettävä välttää "työnjaollisin keinoin".)
Luterilaisen kirkon sisällä toimiva lestadiolaisuus on tunnettu siitä, että liikkeen jäsenet eivät katso televisiota (joskin kielto on varsinkin 2000-luvulla huomattavasti löyhentynyt). Entä jos koulun opetusohjelmaan kuuluu koulu-TV:n ohjelmien katsominen?
Kouluhallitus lähetti vuonna 1979 asiasta yleiskirjeen, jonka mukaan "on ollut epäselvää, onko oppilaiden osallistuttava koulun järjestämiin elokuva- ja teatteriesityksiin ja konsertteihin sekä opetuksessa apuna käytettävien televisio-ohjelmien seuraamiseen ja musiikkiliikuntaan - - Oppilas voidaan vapauttaa osallistumisesta edellämainittuihin opetustilanteisiin huoltajan niin halutessa."
Päätös oli yksiselitteinen eikä kaivanne kommentteja.
On helppo sanoa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapautta tulee noudattaa "aina, kun se ei ole vastoin lakia". Näinhän asia yleensä onkin. Temppelin saa rakentaa, mutta siihen on haettava rakennuslupa kuten muuhunkin rakennukseen, ja Koraaneja saa myydä, mutta niistä on maksettava sama arvonlisävero kuin muistakin kirjoista.
Mutta mitä tällöin koko uskonnonvapaus on? Onhan länsimaisessa demokratiassa muutenkin oikeus tehdä kaikkea, mitä laki ei erikseen kiellä, ja olla tekemättä kaikkea mitä laki ei määrää tehtäväksi. Todellisuudessa tällainen uskonnonvapaus ei siis ole oikeastaan mitään.
Uskonnonvapauden rajaaminen ei ole aina helppoa. Ehkä parhaiten sitä voi kuvata pyrkimyksenä sallia ihmisille heille tärkeä vakaumuksen mukainen tapa elää. Tämä voi joskus pitää sisällään myös poikkeusten tekemisen lakeihin.
Teksti tarkistettu viimeksi 21.1.2024.
Anna palautetta