Eduskunnan käytännön työ tapahtuu valiokunnissa. Lähes kaikki lainsäädäntö lähtee hallituksen esityksistä, joita valiokunnat usein hienosäätävät yksityiskohdissaan. Valiokunnan mietintö hyväksytään lähes poikkeuksetta eduskunnan täysistunnossa. Mietinnöt ja lausunnot ovat myös lain esitöitä, jotka käytännössä ohjaavat lain tulkintaa.
Valiokunnista pääosa käsittelee jotain tiettyä asiaryhmää, ja näillä valiokunnilla toimiala vastaa pitkälti jonkin ministeriön alaa. Esimerkiksi ulkoasianvaliokunta vastaa Suomen ulkomaansuhteista ja käsittelee ulkoministeriössä valmisteltuja esityksiä, maa- ja metsätalousvaliokunta taas maa- ja metsätalousministeriön esityksiä.
Uskonnonvapautta sivuava asia voi päätyä lähes minkä tahansa valiokunnan käsiteltäväksi; esimerkiksi sotilasvalan ja -vakuutuksen asema puolustusvaliokunnalle tai rituaaliteurastus maa- ja metsätalousvaliokunnalle.
Lakiesityksestä laatii aina yksi valiokunta mietinnön. Tämä valiokunta puolestaan voi saada muilta valiokunnilta lausuntoja. Lain valmistuttua on käytännössä sekä mietinnöillä että lausunnoilla yhtäläinen painoarvo laintulkinnassa.
Asiakohtaisia valiokuntia on 12. Listassa on myös esimerkkejä niitä koskevista uskonnonvapauteen liittyvistä asioista:
Valtiovarainvaliokunnan rooli budjetin hienosäätäjänä kattaa epäsuorasti kaikki yhteiskunnan sektorit. Esimerkiksi pienuskontojen valtiontuesta laatii opetus- ja kulttuuriministeriö ensin esityksen, jota valtiovarainministeriö mahdollisesti muokkaa. Eduskunnassa käsittely toistuu, sivistysvaliokunta laatii lausunnon jonka valtiovarainvaliokunta voi ottaa huomioon tehdessään omaa mietintöään.
Muita valiokuntia on neljä:
Näistä tarkastus- ja tulevaisuusvaliokunnilla ei ole käytännössä kytkentää uskonnonvapauteen. Suuren valiokunnan rooli on kaksijakoinen: se liittyy toisaalta lainsäädäntötekniikkaan harvinaisessa tilanteessa, jossa eduskunnan täysistunto hylkää valiokunnan mietinnön, ja toisaalta se käsittelee EU-asioita.
Erityinen merkitys on perustuslakivaliokunnalla, joka voi ottaa kantaa siihen, noudattaako jokin lakiesitys perustuslain säätämää uskonnonvapautta. Se konkretisoi lausunnoillaan mitä perustuslain yleinen pykälä uskonnonvapaudesta käytännön tilanteissa tarkoittaa.
Eduskunta voi valita myös tilapäisen valiokunnan, mutta sellaista ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Esimerkkinä on perintölakivaliokunta, joka 1960-luvun alkupuoliskolla käsitteli perintökaaren uudistusta.
Seuraava hakusana: Valtioneuvoston oikeuskansleri
Teksti tarkistettu viimeksi 3.1.2024.
Anna palautetta