Sivustolta puuttuu monista tärkeistäkin aiheista edelleen artikkeleita.
Artikkeliaiheet ovat esimerkkejä. Muutakin aiheeseen liittyvää tekstiä otetaan vastaan.
Mikä on nykyisen hautaustoimilain sisältö, miten laki syntyi ja miten hautaaminen käytännössä järjestyy vähemmistökatsomusten kannattajille?
Evankelis-luterilaisen kirkon opintulkinta muuttui 1986 kun naispappeus sallittiin. Vuosina 2000-2010 käsiteltiin oikeudessa sitä, onko miespapilla velvollisuus hoitaa jumalanpalvelus yhdessä naispapin kanssa. Laajempi konteksti aiheessa on se, miten tulee suhtautua uskonnollisen yhdyskunnan opin muutoksesta seuraaviin sisäisiin kiistoihin.
Lähdemateriaalia: KHO:2008:8, KHO:2009:95 ja KHO:2011:56, toisaalta KKO:2001:9 ja KKO:2010:74. Molemmat laillisuusvalvojat ovat esittäneet kantansa.
Mihin töihin kirkko saa asettaa jäsenyyden kelpoisuusvaatimukseksi? Asiaa käsittelevät mm. oikeusasiamiehen päätökset 2498/4/04 ja 1994/4/99. Mikä merkitys on työsopimuslain lojaalisuusvelvoitteella?
Mitkä ovat ympärileikkauksen vaikutukset? Miten Suomen laki ja oikeuskäytäntö asiaan suhtautuu, mikä on ympärileikkauksen opillinen perusta juutalaisuudessa ja islamissa?
Asiaa sivuaa artikkeli Uskonnonvapaus vs. muut lait.
Pelastusarmeijan saapuessa Suomeen sitä vastustettiin paikoin rajustikin, ja esimerkiksi poliisi ei puuttunut tilanteeseen kun häiriköt uhkasivat kulkueita ja kokouksia. Tietoja löytyy teoksista Hengen miekka - auttava käsi (Elsa Könönen 1964) ja Pelastussotaa Suomessa 1889-1989 (Hilkka Nieminen 1989).
Perustuslain nykyinen uskonnonvapauspykälä sai muotonsa vuosien 1992-1995 perusoikeusuudistuksessa. Ks. Perusoikeuskomitean mietintö, tätä seurannut työryhmän mietintö, HE 309/1993 ja valiokuntien lausunnot ja mietintö. Aiheesta pitäisi kirjoittaa kooste.
Eläinsuojelulaki säädettiin 1996. Tässä yhteydessä selvitettiin rituaaliteurastuksen mahdollisuutta. Lain vaiheista tulisi kirjoittaa samantapainen juttu kuin Rukouspäiväjulistuksen poistuminen. Vrt. uutiset lain muutoksesta 2020-luvun alussa.
Hannu Salaman ja Harro Koskisen jumalanpilkkatuomiot ovat tunnettuja. Tiettävästi missään ei ole listattu muita vanhempia tuomiota. Tiedot löytyvät ainakin julkaisusta Tuomioistuinten tutkimat rikokset, Suomen Virallinen Tilasto XXIIIB.
Sivustolla on tällä hetkellä juttu G7-maiden perustuslaeista, mutta ei mitään laajempaa esitystä edes Pohjoismaiden uskonnonvapaustilanteesta. Jo pelkästään vertailu Ruotsiin olisi hyödyllinen.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin merkitys perusoikeuksien, erityisesti uskonnonvapauden, valvojina. Mikä on lainsäädännöllinen tausta, käytännön toiminta ja toiminnan vaikutukset?
"Miten laki säädetään" eli miten HE etenee valiokuntien kautta laiksi. Erityisesti mikä on perustuslakivaliokunnan rooli mm. uskonnonvapauden rajoitusten tekijänä. Juttu voisi olla samantyyppinen kuin ovat Suomen lait: tekniikkaa ja käytäntöä ja Rikosasian käsittelyn kulku.
Teksti tarkistettu viimeksi 12.1.2024.
Anna palautetta